Lentomatkalle "ilmastoneutraalisti"

Lentoliikennettä pidetään – osin oikeutetusti, osin turhaan – ympäristöä ja ilmastoa pahimmin kuormittavana matkustamisen muotona. Toki lennot tuottavat paljon ilmastonmuutosta kiihdyttäviä päästöjä, mutta matkustajaa kohti lentojen kuormitus on pienempi kuin esimerkiksi henkilöautoilla matkustettaessa. Turhaa lentelyä on syytä välttää, mutta joskus lentoja ei voi tai kannata hylätä. Yksityinen kansalainen voi kuitenkin pienentää ns. ekologista jalanjälkeään korvaamalla työ- tai lomamatkansa lentojen aiheuttamat haitat.

Kun viralliset toimijat eivät pääse eteenpäin, useat kansainväliset organisaatiot ovat alkaneet markkinoida lentomatkustajille mahdollisuutta "korvata" aiheuttamansa ilmasto- ja ympäristövahingot vapaaehtoisin lisämaksuin. Matkan pituuteen, lentokonetyyppiin sekä koneen käyttöasteeseen perustuvat maksut eivät poista lentojen aiheuttamia päästöjä ja niiden aiheuttamia vahinkoja, mutta tuotoilla voidaan estää kutakin lentoa vastaavan haitta-ainekuormituksen syntymistä maan päällä.

Erityisasemassa ovat kehitysmaiden hankkeet, joissa tuloksia saadaan halvemmalla kuin teollisuusmaissa. Samalla projektit lisäävät köyhien maiden työllisyyttä, terveydenhuoltoa, koulutus-mahdollisuuksia ja varallisuutta. Internetissä on kanavia, joilla lentomatkustaja voi ainakin hieman keventää paitsi kukkaroaan myös omaatuntoaan. Tunnetuin organisaatio lienee saksalaisten kansalaisjärjestöjen perustama AtmosFair -ohjelma, jonka taustatukena on maailman luotettavimmaksi ja tehokkaimmaksi alan hallinkoneistoksi luonnehdittu Saksan ympäristöministeriö.

Vapaaehtoisista lentomaksuista kertyvien tulojen kohdeprojektit ovat YK:n hyväksymien virallisten todentajaorganisaatioiden tarkastamia, ja kaikki täyttävät Kioton sopimuksen tavoitteenasettelut.

Oman lentomatkansa aiheuttaman kuormituksen voi laskea internetissä julkaistulla laskimella (www.atmosfair.info). Vastaava mahdollisuus osallistua talkoisiin on yhteys esimerkiksi Carbon-Neutral-organisaatioon (www.carboneutral.com). Kotimaisena vaihtoehtona muun muassa Maan ystävät -järjestö suosittelee 10 % vapaaehtoisen ”lentoveron maksamista" (www.lentomaksu.fi). Vapaaehtoisia lentoveroja maksaa myös Suomen valtio, jonka henkilöstön virkamatkojen haittoja korvataan ympäristörahastoihin.
- - - - - - - - - - -
Esittelyissä ovat lähtö- ja määräpaikan välisen lennon hiilidioksidipitoisuuden laskuri ja ympäristö-haittojen arvio sekä selkeät esittelyt vapaaehtoisten maksujen käyttökohteista, joista matkailija voi valita mieleisensä. Järjestöt tukevat saamillaan avustuksilla muun muassa kehitysmaissa aurinkoenergiaan perustuvia kotitalouksien järjestelmiä sekä metsien istutuksia.

Vapaaehtoiset lisämaksut ovat lentolippujen hintoihin suhteutettuina varsin
kohtuullisia. Atmosfair- organisaation laskurissa esimerkiksi Helsingin ja EU-pääkaupunki Brysselin välinen meno-paluu -lento tuottaa ilmakehään matkustajaa kohti 860 kilon hiilidioksidikuormituksen. Kotimainen lentomatkojen ilmastovaikutuksien laskuri löytyy Finnairin nettisivuilta (www.finnair.fi). Finnairin laskuria on luonnehdittu hyvin varovaiseksi. Helsingin ja Brysselin edestakaisen lennon kuormaksi laskuri ilmoittaa 270 kiloa hiilidioksidia matkustajaa kohti.

Esimerkiksi Suomen sisäisillä lennoilla lisämaksu on kahdeksan euroa edestakaiselta matkalta. EU:n ytimeen Brysseliin ja sieltä takaisin Helsinkiin lentävien tulisi Atmosfair-laskurin mukaan korvata aiheuttamiaan vahinkoja 21eurolla, mikä ei ole varmasti kynnyskysymys matkan kokonaiskustannuksiin suhteutettuna.

Puhdasta omaatuntoa ei voi tietenkään ostaa vapaaehtoisella maksulla, mutta tieto aktiivisesta osallistumisesta "maapallotalkoisiin" on kuitenkin yksi, tavallisen tallaajan käytössä oleva keino hillitä ympäristöhaittoja.

Valonian ekovinkin laati ympäristötoimittaja Kai Aulio

Palaa otsikoihin