Pihatöitä pihan ehdoilla

Valonian ekovinkki viikolle 20

Suomessa on noin miljoona omakotitaloa ja puolisen miljoonaa vapaa-ajan asuntoa. Lisäksi meillä on koko joukko siirtolapuutarhoja ja pihojen ympäröimiä pieniä taloyhtiöitä – melkoinen määrä pihatöitä siis. Ja melko monta tapaa hoitaa ne.

Innokas uusi pihan omistaja ei malta odottaa näppylähanskojen käsiin saamista. Ennen perusteellista jokaisen neliösentin mylläämistä kannattaa kuitenkin ottaa järki käteen. On huomattavasti helpompaa valita kasvit maaperän kuin maaperä kasvien mukaan. Millainen kasvillisuus sopii juuri minun pihaani?  Millaiset ovat pihan muodot, maaperä ja mitä vaatimuksia ne tuovat mukanaan? Kannattaako asfaltoida tai laatoittaa laajoja alueita niin, että rankkasateilla vesi ei ehdi imeytyä maahan? Jos vanhalla pihalla on vanha nurmikko ja vanhaa kasvillisuutta, ne ovat todennäköisesti vuosien saatossa kestäviksi todistettu.  

Jos haluaa antaa tilaa uusille lajeille, voi harkita esimerkiksi perinteisiä perennoja tai ketokukkaniittyjä. Niityt ovat katoavaa perinnemaisemaa ja niillä elää paljon harvinaistuneita hyönteisiä, mm. upeita perhosia. Perinnemaiseman elämänmenoon kuuluvat myös pikkulinnut, siilit ja sammakot, jotka ovat samalla useiden tuhohyönteisten luontaisia luomuvihollisia. Ne osat pihasta, jotka edelleen halutaan pitää tasaisena nurmena, voikin sitten hyvällä omallatunnolla leikata harvakseltaan niin, että nurmi ehtii kasvattaa kunnon juuren sekä mielellään vähän siementääkin.  

Luonnon kiertoa seuraavan viherpeukalon pihalla myös vesi ja ravinteet otetaan mahdollisuuksien mukaan talteen. Kerätyn sadeveden voi kantaa kasvimaalle vanhanaikaisessa kastelukannussa, jolloin säästyy huikeasti vettä nopeasti suihkivaan puutarhaletkuun verrattuna. Puutarhajätteet, naatit ym. saavat rauhassa pötkötellä kompostoitumassa tulevia kasvukausia odotellen. Lopulta niistä saa mitä parhainta maanparannusainetta uusia kasvisukupolvia ravitsemaan.       

Valonian ekovinkin laati Anu Syrjänen Turun Ekotorilta

Palaa otsikoihin