Vähäisten jätevesien käsittely loma-asunnoissa
Asetus talousjätevesien käsittelystä haja-asutusalueilla astui voimaan 1.1.2004. Asetus koskee kaikkia talouksia, joita ei ole liitetty vesihuoltolaitoksen viemäriverkostoon. Tämän takia voimaan tullut asetus velvoittaa huolehtimaan myös haja-asutusalueiden loma-asuntojen jätevedet asianmukaisesti. Usein näissä kiinteistöissä on kuivakäymälä ja pesujätevesiä syntyy vain vähäisiä määriä. Jätevesiä katsotaan syntyvän vähän, jos vesi kannetaan tai pumpataan käsin sisään.
Jokaisen kiinteistön tuli tehdä asetuksen vaatima selvitys jätevesien käsittelyjärjestelmästä 1.1.2008 mennessä. Selvityksessä tulee olla kuvaus käsittelyjärjestelmästä ja arvio ympäristöön joutuvasta kuormituksesta. Lisäksi selvitykseen on liitettävä asemapiirros, johon on merkitty jätevesijärjestelmän sijainti ja jäteveden purkupaikat. Selvitys säilytetään kiinteistöllä ja se esitetään pyydettäessä kunnan viranomaiselle.
Haja-asutusalueiden loma-asunnoissa, joissa pesuvesiä syntyy vähäisiä määriä, vanhaan jätevesien käsittelyjärjestelmään ei tarvitse tehdä suuria muutoksia. Tiskijätevedet voidaan edelleen kaataa maastoon esimerkiksi kukkapenkkiin, mutta suuremmille jätevesimäärille olisi hyvä tehdä imeytyskuoppa tai kaivo, jos sellaista ei vielä ole. Tärkeintä on huolehtia, ettei syntyviä jätevesiä johdeta suoraan vesistöön. Suositeltavia käsittelytapoja suuremmille jätevesimäärille kuten saunan pesuvesille ovat pienimuotoiset jäteveden käsittelyjärjestelmät kuten imeytyskuoppa tai -kaivo sekä suodatinkaivo. Näiden lisäksi on saatavilla eri valmistajien tehdasvalmisteisia puhdistamoja. Joissakin tapauksissa (esimerkiksi erittäin rasvaiset pesuvedet) on myös hyvä esikäsitellä jätevedet saostussäiliössä. Epäselvissä tilanteissa kannattaa kuitenkin aina neuvotella kunnan viranomaisten kanssa.
Asetuksen tavoitteena on vähentää haitallisten aineiden pääsyä luontoon. Jätevedet sisältävät ravinteita, joista haitallisimmat ovat typpi ja fosfori. Nämä aiheuttavat järvien rehevöitymistä ja pohjavesien pilaantumista. Pahimmillaan läheisen järven sinileväkukinnot estävät uimisen. Jätevedessä on myös ihmiselle ja eliöille vaarallisia bakteereja ja taudinaiheuttajia. Altistumisriski on suurin jäteveden purkupaikan läheisyydessä, joka on usein oman järven rannassa. Pesu- ja siivousvesissä on lisäksi erilaisia kemikaaleja ja muita haitta-aineita. Jäteveden kiintoaines puolestaan samentaa pintavesiä ja orgaanisen aineksen hapenkulutus saattaa aiheuttaa happikatoa järvessä.
Lisätietoa aiheesta löytyy Varsinais-Suomen Agendatoimiston internetsivuilta.
Vinkin laati Terhi Sundman Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus Valoniasta
Palaa otsikoihin
