Vihreä vuosi

John Webster ei halua olla yksi heistä jotka uskovat maailman olevan tuhoon tuomittu, jos ihmiset jatkavat kulutusta nykyisellä tavalla. Hän haluaa myös tehdä asialle jotain. Hän haluaa näyttää ihmisille omalla esimerkillään miten vain yhden perheen tekemät valinnat merkitsevät maailmassa.

John päättää elää vuoden ilman öljyä ja suostuttelee perheensä mukaan projektiin. Websterin perhe ei kokeiluvuotensa aikana ostaisi mitään öljystä valmistettuja tuotteita. Tämä voi kuulostaa melko helpolta, ainakin ennen kuin huomaa kuinka öljyriippuvainen nyky-yhteiskunta on. Öljystä valmistettuun muoviin on pakattu melkein kaikki ruuista juomiin ja hammastahnasta vessapaperiin. Muovista myös valmistetaan melkein mitä tahansa kuten lasten leluja ja kosmetiikkaa.

Johnin ilmoittaessa aikeestaan, hänen vaimonsa Anu ja lapset Benjamin ja Samuel eivät ole ajatuksesta kovinkaan innoissaan. Lopulta heistä kuitenkin tulee melkein tiukempia myönnytysten suhteen kuin Johnista, joka haluaa ostaa biodieselillä kulkevan auton tai kulkea taksilla kun bussia ei kuulu.

Dokumentti kuvaa mahtavan realistisesti ja välillä hauskastikin yhden suomalaisen perheen elämää vuoden ajan. On välillä erittäin haasteellista elää kulutukseen perustuvassa yhteiskunnassa kuluttamatta mitään muuta kuin välttämättömyyksiä. Eikä ostaa muoviin pakattuja ruokia tai muovisia leluja lapsille edes jouluna.

Dokumentti on rakennettu mielenkiintoisesti, väliin näytetään vanhoja filmin pätkiä, jotka korostavat ihmisten yleistä suhtautumista ja reagointitapaa heitä kohtaavaan ongelmaan, tässä tapauksessa ilmastonmuutokseen. Websterit antavat heti konkreettisia esimerkkejä kummallisiltakin ja hauskoilta kuulostavista esimerkeistä.

Vaikka dokumentti on tehty ilmastonmuutoksen takia, se ei nouse tärkeimmin esille. Se sai kyllä ajattelemaan ilmastonmuutosta ja mitä itse olisin valmis tekemään estääkseni sen. Ennemmin Katastrofin aineksia on hieno kuvaus siitä, miten yhden ihmisen päätökset ja valinnat vaikuttavat jokaiseen perheessä.

Teksti Hilla Kyrö