Ajatuksia elokuvasta Erämaan armoille

Erämaan armoille - Into the Wild
Ohjaus ja käsikirjoitus Sean Penn
Paramount Vantage, 2007

– Eletään siinä hetkessä, siinä ajassa ja siinä paikassa, lausuu Christopher Mccandless ystävälleen. Unelmani on täydellinen vapaus, koti tien päällä ja viimeinen taistelu, jossa surmataan teennäisyys.

Vuonna 2007 julkaistu elokuva Erämaan armoille kertoo koskettavan ja kohtalokkaan tarinan parikymppisestä Christopher Mccandlessista, Chrisistä, joka luopuu omaisuudestaan, pakkaa rinkkansa ja häipyy läheisilleen mitään sanomatta kohti seikkailu ja villiä Alaskan erämaata.

Tarinaa kerrotaan useassa tasossa: välillä ollaan Chrisin määränpäässä Alaskan erämaassa, välillä Chrisin matkalla kohti erämaata ja välillä Chrisin lapsuudessa. Tämä kerrontatapa tekee tarinan seuraamisen kiinnostavaksi. Takaumat ovat miltei välttämättömiä, jotta katsoja pääsee lähemmäksi Chrisin sisäistä maailmaa ja näin ymmärtäisi Chrisin motiiveja kaipuuseen elää erämaassa, villissä luonnossa.

Elokuvan on ohjannut ja käsikirjoittanut Sean Penn. Hän ei ole pilannut kertomusta liialla hempeilyllä ja pinnallisuudella, vaan tarjoaa elokuvassa totuutta, joka on karua.  Elokuvassa tuodaan historian kirjoihin jääneiden filosofien ja eränkävijöiden ajatuksia nykyaikaan. Emerson ja Thoreau molemmat elivät 1800-luvulla sekä pohtivat luontoa ja alkuperää.

Chris kohtaa matkallansa hippejä, farmarin ja yksinäisen vanhuksen, joilla kaikilla on sanottavaa seikkailunjanoiselle nuorukaiselle. Mutta myös Chris jättää heihin kaikkiin jälkensä.

Emille Hirchin roolisuoritus Chrisinä on uskottava. Hirch tuo todentuntuisesti esille Chrisin ajatuksia elämästä ja sen tarkoituksesta. Hirch antaa lihaansa myöten roolillensa: hän laihduttaa itsensä nälkiintyneeksi, jollainen Chris oli elämänsä loppuvaiheilla.

Elokuva herättää monia kysymyksiä. Kuka Chris oikein oli? Oliko Chris vain yksi sekopää muiden joukossa vai naiivi, miehisyytensä partaalla voimiaan testaava nuorukainen. Vai oliko hän kenties adrenaliinin huumaa janoava extremeurheilija? Miksi Chris halusi kadota kenellekään mitään puhumatta? On selvää, että hän koki valatavan ristiriidan sisäisen maailmansa ja ulkopuolisen maailman välillä. Hän ihaili Thoreauta, Emersonia ja Londonia, samalla kun halveksi vallitsevan yhteiskunnan kaksinaamaisia ihmisiä ja heidän materialistisuutta.  Seikkailu kohti villiä Alaskan erämaata on yhtä aikaa toteutuva unelma kuin pakotie ristiriidasta.

Elokuva näyttää sen, mihin ristiriita itsensä ja ulkopuolisen maailman välillä voi johtaa. Chrisillä katoamiseen. Elokuva opettaa sen, että luonnossa selviytyminen vaatii opittuja taitoja ja omaksuttua tietoa. Luontoa ei pidä koskaan aliarvioida. Ennen kaikkea elokuva kertoo siitä, että kenenkään ei tule eikä tarvitse selviytyä ihan yksin. Tämän myös Chris oivalsi mutta liian myöhään.

Annina Hyttinen
16.6.2009