Jenni palasi ulkomaan opintojen jälkeen Turkuun

Vuonna 2005 valmistunut ympäristösuunnittelija Jenni Koivisto teki opinnäytetyönsä Swazimaassa ja täydensi opintojaan myöhemmin Lundin yliopistossa. Mitä Jenni on ulkomaanmatkoillaan oppinut, ja miltä kestävän kehityksen tulevaisuus näyttää hänen silmissään?

Jenni aloitti kestävän kehityksen opintonsa Turun ammattikorkeakoulussa lähes vuosikymmen sitten, mutta muistaa edelleen kuinka puuduttavalta opiskelu välillä tuntui luentojen ja tenttien täyttämissä päivissä.
- Välillä opiskelu tuntui rankalta, ja onkin rankkaa. Mutta silti siihen liittyy aina vapaus, joka työelämästä puuttuu.

Jenni kehottaakin nauttimaan opiskeluajasta niin kauan kuin sitä on jäljellä.
- Sitten kun ei enää opiskele, sitä huomaa kaipaavansa ihan älyttömästi! Etenkin vieraiden kielten opiskelumahdollisuus kannattaa käyttää hyväksi, kieliä tarvitsee aina.

Jennin kielitaidot ovat tulleet tarpeeseen. Kolmen kuukauden harjoittelussa Swazimaassa työstettiin ympäristökasvatusmateriaalia paikalliselle väestölle.
- Lisäksi tarkastelimme ympäristöhuollon toimivuutta erään patohankkeen yhteydessä, ja ideoimme parannuskeinoja viljelijöiden toimeentulon kohentamiseksi. Kulttuuriset kysymykset olivat myös esillä.

Syksyllä 2009 Jenni aloitti työnsä Turun ammattikorkeakoulussa projektipäällikönä ja tuntiopettajana. Projektipäällikön tehtävät vievät suurimman osan työajasta.
- Olen mukana kahdessa Swazimaan hankkeessa, kuivasanitaatio- ja  ympäristöterveyskasvatushankkeessa. Jälkimmäisen suunnittelin itse opinnäytetyötäni varten. Odotan innolla myös Vietnamin ekorturismihankkeen käynnistymistä, Jenni kertoo.

Kansainväliset suhteet tärkeitä

Swazimaassa Jenni pääsi kokemaan, miltä tuntuu saada aikaan muutosta omilla teoillaan.
- Olimme pienessä kylässä, keskellä ei mitään. Kehitysmaahankkeet ovat aina haastavia, koska tulosten näkeminen kestää pitkään. Toisaalta sitten kun niitä tuloksia syntyy, niin onhan se hieno tunne! Eräs mieleenpainuva hetki oli kun koululaiset tulivat kierrätysneuvonnan jälkeen näyttämään, minkälaisia uusia käyttötapoja he olivat keksineet karkkipapereille. Pieniä asioita, mutta silti merkittäviä.

Työpäiviin Turun ammattikorkeassa mahtuu muun muassa opettajan tehtäviä kehitysmaaopintojen parissa sekä kansainvälisten suhteiden yhdyshenkilönä toimimista.
- Avustan vaihtoon lähteviä, sieltä palaavia ja ulkomailta meille vaihtoon tulevia. Ylläpidän myös kontakteja vieraileviin opettajiin. Tykkään erityisesti kansainvälisistä hommista, ja samalla opetustyö tasapainottaa sopivasti projektipäällikön tehtäviä.

Naapurimaan antama koulutus

Jennillä on ulkomailta kokemusta enemmänkin. Turun ammattikorkeakoulusta valmistumisen jälkeen Jenni  jatkoi Ruotsissa Lundin yliopistossa jatko-opintojen parissa. International Development and Managment – maisterintutkinnon opinnot suoritettiin kokonaan englannin kielellä.
- Parasta olivat työtehtävät kentällä, samoin graduaineiston keruu ja vapaaehtoinen työharjoittelu Mosambikissa, Jenni muistelee.

- Jatko-opinnot avaavat paljon mahdollisuuksia, mutta mikään tutkinto ei suoraan tarkoita parempia työllistymismahdollisuuksia. Jatko-opintojen ja ulkomaille lähdön suhteen kyse on jokaisen henkilökohtaisista mielenkiinnon kohteista. Kivan kuuloisia maisterin tutkintoja löytyy toisaalta Suomestakin. Esimerkiksi Jyväskylän yliopistossa on useampikin kekeille sopiva ohjelma (www.jyu.fi/en/studywithus)

Jäävätkö ympäristösuunnittelijat historiaan?

- En usko, että kestävän kehityksen koulutuspaikkoja tullaan tulevaisuudessa lisäämään, Jenni pohtii.
- Ei ainakaan tässä taloustilanteessa, vaikka toisaalta johan tätä on tarjolla kolmessa eri korkeakoulussa, Turun AMK :n lisäksi Forssassa ja ruotsinkielisenä Tammisaaressa. Tuskin kestävän kehityksen alalla tulee koskaan olemaan yhtä paljoa aloituspaikkoja kuin esimerkiksi insinööreillä!

Jenni uskoo vahvasti myös kasvatustieteisiin.
- Kaikki konstit pitää ottaa käyttöön, mutta kasvatukseen uskon vahvasti, etenkin asennekasvatukseen. Tuntuu mukavalta kuulla, kun vanhemmat tulevat sanomaan, että meidän perheessäkin alettiin lajitella jätteitä, kun ekaluokkalainen huomautti asiasta.

- Lainsäädännöllä ei yksin pystytä saamaan muutosta aikaan. Mutta sitäkin tarvitaan, esimerkiksi teollisuuden päästöjen rajoittamiseksi. Toivoisin päättäjätaholta lujaa tahtoa tehdä päätöksiä käytännön asioiden eteen. Yhtä tärkeitä ovat myös epäsuorat ohjauskeinot, kuten hintaohjailu. Ei kukaan halua käyttää junaa, jos lentäminen on nopeampaa ja halvempaa.

Jenni pohtii ympäristösuunnittelijan tulevaisuuden näkymiä.
- Haluaisin ajatella, että kestävän kehityksen arvot ja asenteet muuttuisivat osaksi arkipäivää. Tietysti sitä toivoisi, ettei ympäristösuunnittelijoille olisi tulevaisuudessa tarvetta lainkaan, mutta pitää olla realistinen. Tuskin sitä vielä meidän elinaikana, tai työskentelyaikana, tulee tapahtumaan. Työsarkaa on vielä paljon.


Anniina Kirstinä
4.4.2010