Jääkauden jälkiä
Kuva: Juha Kääriä
Maaperä on kuin historian kirjoitusta, kunhan sitä osaa tulkita. Saaristomeren maaperään ja
Reilut 10 000 vuotta sitten koko Skandinavian alue oli painavan jäämassan alla. Kolmisen kilometriä paksu jää painoi maankuorta alaspäin, kuopalle. Jään alkaessa lopulta sulaa painanne alkoi täyttyä vedellä. Vaihtelevien järvi- ja merikausien jälkeen syntyi nykyinen Itämeri.
Sinisimpukan luontokeskuksessa Kasnäsissä jääkauteen voi astella geologista luontopolkua pitkin. Ihailtavana on pyöreitä muotoja, sirppuja ja jättiläisten puurolautasia. Millaisia muita jääkauden jälkiä saaristosta voi etsiä? Mihin kannattaa kiinnittää huomiota, jotta nämä jäljet huomaisi?
Asiakasneuvoja Bodil Rehniä haastattelee Anu Vähä-Heikkilä.
Maa nousee merestä
Jään alta paljastunutta Suomea peitti aluksi vesi aina Keski-Suomeen saakka. Jään muodostaman paineen hävittyä kuopalle painunut maankuori alkoi suoristua. Maa alkoi kohota. Maankohoamisen seurauksena syntyivät vähitellen myös Saaristomeren tuhannet saaret. Aluksi meren pinnan yläpuolella pilkotti vain pieniä kallioluotoja. Luodot suurenivat saariksi ja kasvoivat yhteen mantereen ja toisten
Maa kohoaa yhä Saaristomerellä. Uutta maata nousee merestä nelisen millimetriä vuodessa. Kohoaminen on kuitenkin niin verkkaista, että maisemassa ei ehdi tapahtua suuria muutoksia yhden sukupolven aikana.
Luvassa kylmenevää?
Jääkausien on todettu toistuvan säännöllisin väliajoin. Olemme siis menossa kohti kylmenevää aikakautta. Vielä ei kuitenkaan kannata suunnitella muuttoa suotuisimmille leveysasteille, sillä ihmisen aikaansaama ilmaston lämpeneminen saattaa sekoittaa luonnon kiertokulun.
Katso myös
