Toimitaan paikallisesti, vaikutetaan globaalisti

Yksityisellä ihmisellä on mahdollisuus muuttaa maailmaa parempaan suuntaan. Pieneltäkin tuntuvat arkipäiväiset valinnat voivat olla maailmanlaajuisesti merkityksellisiä. Vaikka globalisaatio on johtanut moniin merkittäviin ongelmiin, se on tuonut mukanaan hyvääkin. Humanitäärinen apu on mahdollista saada perille maailman joka kolkkaan, esimerkiksi luonnon-  katastrofialueille.

Hyväntekeväisyysjärjestöt voivat löytää toisensa internetin avustuksella. Meillä itsellämme on myös mahdollisuus tutustua muihin kulttuureihin joko matkustamalla itse, lukemalla tai kuuntelemalla muiden kokemuksia.

Ympäristöystävällistä matkailua käsitellään tarkemmin luvussa Matkaillaan kestävästi.

Luonto ja ihmiset kaupankäynnin armoilla

Globalisaation myötä kuluttamisemme ympäristövaikutukset yltävät yhä laajemmille alueille. Raaka-aineet hankitaan sieltä, mistä ne saadaan halvimmalla. Tuotanto tapahtuu siellä missä tuotantokustannukset ovat halvimmat.

Paidan valmistamisessa tarvittava puuvilla saatetaan viljellä Yhdysvalloissa, ompelemiseen käytetyt langat voivat tulla Turkista ja väriaineet Saksasta. Itse paita valmistetaan Intiassa. Valmistusprosessissa  käytetyt koneet ja niiden osat ovat peräisin maailman eri kolkista. Valmis paita matkustaa läpi erilaiset tukkukeskukset ennen kuin päätyy turkulaiseen vaatekauppaan. Vaikutusalueena on koko maapallo.

Kulutushyödykkeiden valmistus on kustannussyistä siirtynyt uusiin halpojen kustannusten tuotanto- maihin, kuten Kiinaan, Intiaan ja Itä-Eurooppaan. Halpatuotantomaissa ympäristölainsäädäntö on
löyhää, jos sitä on olemassa lainkaan.

Myös työntekijöiden oikeudet ovat olemattomia. Monet joutuvat työskentelemään vaarallisten kemikaalien kanssa ja vaarallisissa olosuhteissa. Palkka on usein riittämätön ja työpäivät kohtuuttoman pitkiä. Myös lapsityövoimaa käytetään yhä.

Tehtaita lopetetaan ja siirretään muualle yrityskauppojen ja kustannussyiden vuoksi. Paikallisia esimerkkejä yrityskaupoista ovat Leafin ja Turun sinapin myyminen ylikansallisille yrityksille. Yrityskauppojen takia tehtaiden toiminta on lopetettu Turussa.

Myös palveluita on yksityistetty joka puolella maailmaa, mikä aiheuttaa ongelmia erityisesti köyhemmissä maissa. Esimerkiksi Salvadorissa vesi, terveydenhuolto ja koulutus ovat yksityistetty, minkä johdosta köyhillä ei ole niihin mahdollisuutta. Kehitysmaiden viljelijät tarvitsevat ensisijaisesti oikeudenmukai-
suutta, eivät niinkään rahallista tai muuta apua.

Jos haluat olla luomassa tasavertaisempaa maailmaa, vältä monikansallisten yritysten tuotteita.
Se on usein haasteellista, koska useat yritykset ovat monikansallisten suuryritysten omistuksessa.
Voit kuitenkin suosia yrityksiä, joiden tiedät olevan vastuuntuntoisia. Myös Reilun kaupan ja maailmankauppojen tuotteet ovat hyviä valintoja.

Ekologinen jalanjälki

Ekologinen jalanjälki kertoo kuinka suuri pinta-ala tarvitaan ihmisen ravinnon, kulutushyödykkeiden, palvelujen ja energian tuottamiseen. Mukaan on laskettu jätteiden käsittelyyn ja hävittämiseen sekä hiilidioksidipäästöjen sitomiseen tarvittu pinta-ala. Ekologinen jalanjälki voidaan laskea myös kunnalle tai valtiolle.

Maapallon asukkaiden ekologinen jalanjälki on tällä hetkellä keskimäärin 2,2 hehtaaria, kun maapallon kantokyky mahdollistaisi 1,8 hehtaarin suuruisen alueen asukasta kohti.

Vaihtelu eri maiden kansalaisten jalanjäljissä on suuri. Etiopialaisen ja intialaisen ekologinen jalanjälki on vain 0,8 hehtaaria. Keskivertosuomalaisen elintavat vastaavat puolestaan 8,4 hehtaarin suuruista aluetta. Jos kaikki maapallon asukkaat eläisivät kuten suomalaiset, tarvittaisiin neljä maapalloa. Yhdysvaltojen kulutustasolla maapalloja tarvittaisiin peräti seitsemän.

Laske oma ekologinen jalanjälkesi

Maailmanlaajuiset ympäristöongelmat

Maailmanlaajuisia ympäristöongelmia ovat luonnon monimuotoisuuden väheneminen, otsonikato ja ilmastonmuutos. Paikallisia, mutta laajoja alueita koskevia ongelmia ovat vesien, maaperän ja ilman pilaantuminen, metsien häviäminen ja eroosio.

Globalisaation myötä luonnonvarat ovat myös muuttuneet poliittisiksi hyödykkeiksi. Luonnonvarojen huvetessa myös rauha ovat vaarassa. Tulevaisuuden sodat tullaan käymään öljyn sijaan makeasta vedestä.

Esimerkki tupakasta

Tupakka on kehitysmaissa yksi kannattavimmista viljelykasveista. Sen tuotto saattaa olla moninkertainen verrattuna muihin viljelykasveihin ja siksi sitä viljelläänkin ruokakasvien kustannuksella.

Tupakan osuus kehitysmaiden metsätuhoista on 5-25 %. On laskettu, että tupakkateollisuus kaataa yhden puun kolmeasataa savuketta kohden. Lisäksi erityisesti köyhemmissä tupakantuottajamaissa käytetään kustannussyistä polttopuuta tupakan kuivattamiseen. Tämän takia metsätuhot ovat valtavat. Maailmanpankin mukaan kehitysmaiden jäljellä olevat metsäalueet katoavat kokonaan 60 vuodessa, jos nykyinen suuntaus jatkuu.

Lisäksi tupakan kasvattaminen vaatii lannoitteita ja hyönteismyrkkyjä, jotka ovat vahingollisia niin ympäristölle, vesistöille kuin tiloilla työskenteleville ihmisille. Tupakanpolton lopettaminen onkin hyvä tapa rakentaa kestävämpää Maailmaa.

Tupakkaverkosta saa lisää tietoa tupakkateollisuudesta, sekä tupakoinnin lopettamisen hyödyistä. Stumppi.fi antaa tietoa ja tukea tupakoinnin lopettamiseen.

Säilytä kulttuurien kirjo

Länsimaalainen kulttuuri ihannoi maallista omaisuutta. Luonto nähdään usein pelkästään taloudellisena resurssina. Samalla kun länsimaalaisen elämäntavan ihannointi leviää television ja turistien välityksellä kaikkialle maailmaan, ovat kansojen traditiot ja perinteet unohtumassa.

Globalisaatio on luonut mahdollisuuden tutustua muihin kulttuureihin. Länsimaalaisilla olisi muista kulttuureista oppimista. Luonnonkansat arvostivat luontoa, henkisiä arvoja ja sukua. Useimmat niistä elivät tasapainossa luonnon kanssa. Myös oman kansan unohtuneisiin traditioihin perehtyminen voi olla kiehtovaa.

Tuloerot ja köyhyys

Globalisaatio kasvattaa tuloeroja. Ylikansalliset yritykset tekevät voittoa köyhiä ihmisiä ja ympäristöä hyväksi käyttäen. Rikkain viidennes maapallon väestöstä käyttää yli 80 % luonnonvaroista ja niiden tarjoamasta hyvinvoinnista. Turkulaiset kuuluvat tähän viidennekseen. Yli puolelle maapallon ihmisistä jää käytettäväksi vain 6 % maapallon materiaalisesta hyvinvoinnista. Jako ei ole reilu.

Puolilla maapallon ihmisistä on päivittäin käytettävänä alle 1,5 euroa. Miljoona ihmistä näkee nälkää ja heistä 96 % asuu kolmansissa maissa. Reilusti yli puolet nälkäisistä on naisia. Päivittäin 30 000 ihmistä kuolee aliravitsemuksen ja köyhyyden vaikutuksesta.

Nälkä, köyhyys ja epäoikeudenmukaisuus eivät ole ainoastaan kolmannen maailman ongelma. Myös länsimaissa elää kymmeniä miljoonia köyhiä ihmisiä. Esimerkiksi Yhdysvalloissa arvellaan olevan
31 miljoona aliravittua ihmistä, vaikka se on maailman suurin elintarvikkeiden tuottaja.

Keinoja köyhyyden ja ympäristöongelmien vähentämiseksi

Omalta osaltaan jokainen voi vähentää kolmannen maailman köyhyyttä. Avustusjärjestöille voi lahjoittaa rahaa. Niiden toimintaan voi myös itse osallistua. Esimerkiksi Maailmankauppa ja Emmaus toimivat vapaaehtoisvoimin. Myös itse voi lähteä vapaaehtoistyöhön.

On mahdollista ryhtyä kummiksi kehitysmaan lapselle. Kummilapselle annettu säännöllinen lahjoitus tukee sekä lasta että paikallista yhteisöä.

Reilun kaupan tuotteita ostamalla voi tavallinen turkulainen olla rakentamassa oikeudenmukaisempaa maailmaa. Niitä ostamalla voi olla varma, että viljelijä saa työstään kunnon korvauksen. Reilu kaupan periaatteisiin kuuluu myös kestävät viljelymenetelmät.

Tupakka, kahvi ja muut rahakasvit vievät peltoalaa ruokakasveilta ja aiheuttavat eroosiota. Rahakasvien viljelyn vuoksi hakataan sademetsiä. Tupakoinnin lopettaminen on ympäristöteko. Ympäristöystävällisistä ruokailuvalinnoista kerrotaan luvussa Syödään luomua ja lähiruokaa.

Kummilapsijärjestöjä ja avustusjärjestöjä:

Plan International    Suomen World Vision     Pelastakaa lapset ry     UNICEF:n lapsilisä 

Kirkon ulkomaanapu     Suomen punainen risti    Mission Possible ry

Reilu kauppa

Reilun kaupan tuotteita ostamalla tavallisella turkulaisella on mahdollisuus vähentää kolmannen maailman köyhyyttä. Reilu kauppa lähti liikkeelle 1980-luvulla kahvista. Nykyään Reilun kaupan piirissä on mukana yli miljoona työtekijää ja viljelijää 57 kehitysmaassa.

Tavallisesti viljelijät elävät maailmanmarkkinahintojen heilahtelujen armoilla. Reilun kaupan järjestelmä takaa viljelijöille tietyn summan sadosta, eikä hinta heilahtele maailmanmarkkinahintojen mukaan.

Viljelijöille maksetaan heidän viljelemistään tuotteistaan korkeampi hinta kuin vapailla markkinoilla. Osa Reilun kaupan lisätuloista käytetään viljelijöiden elinolojen parantamiseen, esimerkiksi koulutukseen. Reilu kauppa vaikuttaa noin 5 miljoonan ihmisen elämään, kun mukaan lasketaan viljelijät perheineen.

Viljelyssä otetaan huomioon ympäristönäkökohdat eikä lapsityövoimaa käytetä. Kaikkien Reilun kaupan tuotteiden alkuperä tiedetään tarkalleen.

Tuotteiden valikoima on viime vuosina laajentunut valtavasti. Mukaan tulee jatkuvasti uusia tuotteita. Nykyään on mahdollista saada mm. mausteita, ruusuja, jalkapalloja sekä paljon erilaisia hedelmiä, kahveja ja teetä reiluna. Yksi uusimmista tuotteista on reilun kaupan puuvilla. Sitä käyttävät useat suomalaiset valmistajat kuten Nanso ja Finnwear.