Kestävää kehitystä ruotsalaisittain
Kestävän kehityksen painopisteet ovat Ruotsissa Suomeen verrattuna hieman erilaisia, ja opittavaa olisi vielä puolin ja toisin.
Keväällä 2002 sukelsin ruotsalaisen yhteiskunnan sisälle vaihto-opiskelun kautta. Opiskelin Uumajan yliopistossa vain 80 kilometrin päässä Vaasasta ja Suomen rannikosta. Kestävän kehityksen näkökulmasta kuningaskunta muistuttaakin hyvin paljon Suomea, mutta joitakin eroavaisuuksiakin löytyi.
Joukkoliikenteen painopiste mietitytti
Koska suomalaisen joukkoliikenteen ja Vaasa-Uumaja -lauttojen aikataulut osoittautuivat mahdottomaksi yhtälöksi, saavuin tammikuussa mukavasti SAS:n koneella rullaten Uumajan harmaalle kentälle. Kokemus ei jäänyt viimeiseksi, sillä hyvin pian huomasin lentämisen olevan halpaa ja sujuvaa verrattuna juniin tai linja-autoihin.
Samalla kun uuden rautatien, Botnia baanan, sijoittamislinjoista kinastellaan lentävät nuoret "stand by:na" yhdessä tunnissa 300 kruunulla Tukholmaan verrattuna junan tai bussin 250 kruunun ja yhdeksän tunnin matkaan.
Pitkien etäisyyksien maassa lentoliikenteen suosio on ymmärrettävää, mutta näin Kioton sopimuksen aikoihin herää silti epäilys, että onko painopiste joukkoliikenteessä kuitenkaan oikea.
Pyöräilijä kuin kuningas
Lentämisen lisäksi on pyöräily Ruotsissa tai ainakin Uumajassa mukavaa. Kun Suomessa yleisöosaston kirjoitukset säännöllisesti kritisoivat holtittomia, maailman omistavia pyöräilijöitä kohdellaan Uumajassa pyöräilijää kuin kuningasta. Pyörällä voi ajaa mistä, milloin ja miten vaan - autoilijat kyllä väistävät vaikka heillä itsellään olisi vihreät valot.
Vaikka autoilijoiden väistämisintoilu tuntui välillä kohtuuttomaltakin, teki se pyöräilystä jouhevaa, mukavaa ja ennen kaikkea turvallisempaa kuin mihin Suomessa oli tottunut.
Sähköä ei säästelty
Suomen viidennen ydinvoimalan rakentamispäätös otettiin myös ruotsalaisten lehtien pääkirjoituksissa ilolla vastaan. Epäilys omien reaktoreiden sulkemisen kannattavuudesta oli suuri. Sähkönkulutus kasvaa myös Ruotsissa, enkä tavallisena kuluttajana ainakaan törmännyt edes samanlaisiin sähkön säästämisyrityksiin kuin Suomessa.
Yliopistoalueen sadat ovet aukeavat kätevästi sähköisesti myös muille kuin rullatuoleilla liikkuville seinään läpsäisemällä tai narun päässä roikkuvaa palloa heilauttamalla. Opiskelija-asuntolan rappukäytävän valot paloivat myös turvallisesti 24 tuntia vuorokaudessa ainakin toukokuun loppuun saakka.
Kierrätykselle risuja ja ruusuja
Kierrätyksestä ruotsalainen malli saa sekä risuja että ruusuja. Biojäte on Turun mallin mukaisesti edelleen sekajätettä myös Uumajassa. Lasipullot päätyvät useimmiten lasinkeräykseen, koska Systembolagetin ruotsalainen Alko pullot eivät kauppaan käy, ja vastaavasti kaupasta ei "kansanolutta" vahvempaa saa.
Lähikauppani koneet vaativat myös ehjän viivakoodin pullon tunnistamiseksi ja siten lisäsi hylsypullojen määrää. Muovin, paperin, kartongin, pahvi- ja paperipakkausten sekä metallin kierrätys toimii kuitenkin hyvin, mitä helpotti myös pakkauksista löytyvät selkeät ohjeet siitä mihin lokeroon kyseinen materiaali kelpaa.
Ympäristöasiat esillä kaupoissa
Ympäristötietoinen kuluttaminen on ruotsalaisessa kaupassa helpompaa kuin Suomessa. Selkeät ja näkyvät ympäristömerkit helpottivat valintoja, ja valinnan vara esimerkiksi ympäristömerkin saaneissa pesuaineissa oli suurempi kuin Suomessa. Taloudellisesti ajatellen ikävä kuitenkin tuli suomalaisia liha- sekä hedelmätiskejä.
Loppujen lopuksi ei ruoho ollut sen vihreämpää, muttei myöskään ruskeampaa Pohjanlahden toisella rannalla. Painopisteet ovat vain hieman erilaisia ja opittavaa olisi vielä puolin ja toisin.
 |
25.01.2003 Jaana Röytiö
Lisätietoa internetissä:
