Sosialismista fasismiin

Enrique Angelis Hurtado, 18-vuotias arkkitehtiopiskelija, hakattiin hengiltä 9.10. Voronezhissa Venäjällä. Hurtadon kuolema oli Venäjän ulkomaalaisille viimeinen pisara. Kenenkään ei pitäisi joutua elämään jatkuvassa väkivallan pelossa.

Venäjän yliopistot eivät enää aikoihin ole olleet turvallisia ulkomaalaisille opiskelijoille. Kuka tahansa ulkomaalainen voi Venäjällä joutua rasistisen väkivallan kohteeksi. Uusnatsien hyökkäykset ovat yleistyneet ja muuttuneet yhä väkivaltaisemmiksi. Uhreiksi joutuneet ulkomaalaiset ovat kyllästyneet viranomaisten toimettomuuteen ja omaan voimattomuuteensa. He eivät enää jaksa olla pelkkiä uhreja, vaan ovat järjestäytyneet toimintaan.

Äärioikeiston nousu

Uusnatsien on jo pitkään tiedetty aiheuttavan ongelmia ympäri Venäjää. Vaikka Neuvostoliitto oli avainasemassa natsien kukistamisessa, ei se ole estänyt venäläistä nuorisoa liittymästä yhä enenevässä määrin uusnatsien riveihin. Amerikkalaisen Rick A. Ross instituutin arvioiden mukaan Venäjällä on jo yli 50 000 järjestäytynyttä fasistia.

Myös Amnesty International on toistuvasti raportoinut Venäjällä sattuneista hyökkäyksistä ulkomaalaisia kohtaan. Heille on ilmoitettu yli 44 rasistisista syistä tapahtunutta murhaa. Nuorimmat uusnatsien uhreista ovat olleet vasta lapsia.

Jotain on tehtävä

Seitsemän Etelä-Amerikan maan edustajat kokoontuivat Hurtadon murhan jälkeen yhteen pohtimaan vastatoimia tilanteen parantamiseksi. Vaikka paikallinen media ja viranomaiset uskovat äärioikeiston nousun olevan ohimenevä ilmiö, eivät ulkomaalaiset luota tilanteen rauhoittumiseen.

Kokouksen osallistujat päättivät järjestää mielenosoituksen paikallisten viranomaisten huomion kiinnittämiseksi. He ottivat myös yhteyttä maidensa diplomaatteihin, jotta nämä painostaisivat Venäjän viranomaisia tekemään jotain uusnatsien toiminnan rajoittamiseksi.

Tilaisuudessa perustettiin myös ulkomaalaisten yhteenliittymä, joka pyrkii tiedottamaan medialle rasistisista rikoksista ja niiden vastatoimista, sekä painostamaan poliittisia toimijoita. Mikäli toiminta ei johda tilanteen paranemiseen, he aikovat ottaa yhteyttä muun muassa YK:hon. Tärkeintä on kuitenkin luoda Venäjällä asuvien ulkomaalaisten välistä yhteistyötä, jotta toiminta laajenee ja saa lisää näkyvyyttä.

Laiton mielenilmaus

Eteläamerikkalaisten kokouksessa sovittu rauhanomainen marssi toteutettiin 14.10 Moskovassa, Kansojen ystävyys yliopistolla. Alusta lähtien oli selvää, että paikallinen poliisi oli huolestuneempi ulkomaalaisten mielenosoituksesta, kuin uusnatsien aiheuttamista ongelmista. Mielenosoituksen järjestäjät kuvasivat tapahtumien kulkua seuraavasti:

Heti mielenosoituksen alettua paikalle saapuivat poliisit, jotka halusivat tutkia jaettujen lehtisten sisältöä ja tarkistivat kaikkien mielenosoitukseen osallistuneiden ulkomaalaisten paperit. Paikalle saapuneet siviilipukuiset poliisit kuvasivat sekä mielenosoitusta että mielenosoittajia.

Eri organisaatioiden johtajat pyydettiin neuvotteluun ja heitä neuvottiin keskeyttämään mielenosoitus. Kun he eivät olleet halukkaita peruuttamaan mielenilmausta, paikallinen poliisi kertoi, etteivät mielenosoitukseen tarvittavat luvat olleet kunnossa.

Marssi päätettiin keskeyttää ja paikallaolijat sopivat jatkavansa tilaisuutta kokoontumalla hieman myöhemmin toisaalla. Ihmiset poistuivat paikalta poliisin jatkaessa heidän kuvaamistaan.

Nyt paperit tarkistettiin myös mielenosoitukseen osallistuneilta venäläisiltä. Poliisi kuljetti heidät paikalliselle poliisiasemalle jatkotutkimuksia varten.

Paikalle jääneet mielenosoittajat kokoontui uudelleen yhteen suunnittelemaan jatkotoimia. He päättivät järjestää uuden mielenilmauksen ja varmistaa tällä kertaa, että tarvittavat luvat on varmasti hankittu. Paikalla ollut ryhmä suomalaisia tarjoutui auttamaan järjestelyissä.

Poliisin epäluuloinen reagointi ulkomaalaisten rasismin vastaiseen mielenosoitukseen ei tullut sen järjestäjille yllätyksenä.

- Kun kaksi bussilastillista uusnatseja saapui mellakoimaan kampusalueelle, ei paikalle saapunut yhtään poliisia. Ihmiset soittivat poliisiasemalle, mutta ketään ei lähetetty paikalle. Meidän mielenosoituksemme sen sijaan keskeytettiin määrätietoisesti!, kommentoi eräs mielenosoituksen järjestäjistä.

Mitä tekee Putin?

Virallinen totuus Venäjällä on, etteivät uusnatsit ole ongelma. Fasistien tekemiä rikoksia vähätellään tai ne yritetään painaa villaisella. Paikallisessa mediassa tapauksia käsitellään sensaatioina tai niitä jopa ihannoidaan.

Venäjän presidentti Vladimir Putin on vihdoin reagoinut äärioikeiston nousuun ja syyttänyt uusnatseja aiheettoman vihan nostattamisesta terrorismin vastaisen sodan varjolla. Toiveita Putinin puuttumisesta uusnatsien toimintaan on herättänyt etenkin presidentin 27.9. pitämä puhe, jossa tämä totesi taistelevansa fasistisia aineksia vastaan ja hävittävänsä nämä maansa poliittiselta kartalta.

Toisaalta myös Voronezhin poliisi on ryhtynyt toimeen ja Hurtadon murhasta epäiltyinä on pidätettynä 14 uusnatsia. Mikäli heidät todetaan syyllisiksi, saattaa heille olla luvassa jopa 19 vuoden tuomiot.


17.11.2005 Tiina Sandberg


Lisätietoa internetissä:
Neo Nazis by Rick A.Ross 
RASMUS - rasismin ja muukalaispelon vastainen verkosto