Swazimaa kehittyy hitaasti, mutta varmasti
Afrikan kauneimpiiin ja köyhimpiin maihin kuuluva Swazimaa yllätti kestävän kehityksen opiskelijan myös moderniudellaan.
Swazimaa on kaunis, vuoristoinen maa. Maisemia voisi ihailla loputtomiin, mutta kulkeminen on vähän hidasta, koska on niin älyttömän jyrkkiä ylä- ja alamäkiä koko ajan. Pääkaupunki Mbabanekin on yhtä vuoristorataa. Asunnolta keskustaan on muutama kilometri, mutta kävellen se matka kestää tunnin, ja vaatii pahuksen kovaa kuntoa. Taksilla on tähän asti kuljettu, se on kaikkein vaivattominta, eikä kuitenkaan ihan hirveitä maksa.
![]() Kirahvit ovat tästä lähtien ehdottomasti minun lemppari- eläimiäni. |
Ilmastonmuutoksia
En olisi muuten ikinä etukäteen uskonut että Afrikassa joutuu palelemaan, ja paljon! Ensimmäisinä viikkoina oli ajoittain niin kylmä että villasukkia ja toppatakkia olisi tarvittu.
![]() Tässä "savimajassa" minä täällä asun. Muuten erittäin mukava kämppä, mutta kylmällä ilmalla sisällä on vielä kylmempi kuin ulkona. |
Täällä säätila tosiaan vaihtelee ihan laidasta laitaan, niin että karaistunutta suomalaistakin hirvittää. Välillä on tietysti reippaasti yli 30 astetta varjossa.
Sadetta, ukkosta ja paljon sumua on myös usein. Tämä vuoristoinen sijainti sen aiheuttaa, että ilmasto on näin erikoinen. Nyt tosin ne kaikkein kylmimmät ilmat ovat onneksi takanapäin, koska keskikesää kohti ollaan menossa.
Modernius yllätti
Semmoinen asia on myös yllättänyt että tämä pääkaupungin keskusta on täysin moderni ja ihmiset pukeutuvat aivan älyttömän muodikkaasti ja kalliisti. Vaatekauppoja onkin tosi paljon. Naisilla on rakennekynnet ainakin joka toisella, ja kaikilla on hirmu upeat kampaukset. Täällä muuten tehdään hiustenpidennyksiä ihan yleisesti ja käytetään muutenkin tekotukkaa. Me suomalaiset näytetään ihan joltain nukkavieruilta vanhoilta hipeiltä!
![]() |
Köyhyyttä ja ympäristöongelmia
Tosiasia kuitenkin on, että suurin osa ihmisistä Swazimaassa on melkoisen köyhiä. Yhteiskunnallinen eriarvoisuus on silmiinpistävää. Tuloerot ovat valtavan suuret. Välillä melkein inhottaa, kun katsoo näitä kaupungin rikkaita ihmisiä merkkivaatteissaan pröystäilemässä, että mikseivät he tee mitään maansa asioitten hyväksi.
Esimerkiksi kaupungin jätevedenpuhdistamo ei ole viiteen vuoteen ollut toiminnassa. Jätevedet menevät sitten sellaisenaan jokeen, ja jossain tuolla alajuoksulla ihmisiä kuolee tauteihin, koska jokivettä käytetään maaseudulla ihan yleisesti juomavetenä.
Kaupungilla ei ole rahaa. Verojahan täällä ei makseta samalla tavalla kuin Suomessa, vaikka periaatteessa jonkinlainen veronmaksuvelvollisuus ainakin palkansaajilla on. Yritykset eivät käytännössä maksa veroja ollenkaan.
Jätehuoltoon perehtymässä
Kierrätys toimii täällä pääosin siten, että tietyt "ammattilaiset" käyvät kaatopaikalla joka jätekuorman läpi ennen kuin penkkakone jyrää sen. He plokkaavat sieltä kaikki rahanarvoisen tavaran, jotka he sitten myyvät välittäjille, jotka taas myyvät ne sellaisiin laitoksiin joissa niitä käytetään raaka-aineina.
![]() Uusi kaatopaikka |
Kaupungilla on myös kaksi Buy-Back-Centeriä, johon ihmiset voivat viedä lasia, metallia, paperia, pahvia, jäteöljyä ynnä muuta. Niistä sitten maksetaan tiettyjen kilohintojen mukaan. Syntypisteissä, kuten kotitalouksissa ja kaupoissa, lajittelua ei juuri toteuteta.
Pääkaupungin kaatopaikka on aika uusi, vasta viisi vuotta ollut toiminnassa. Sen on suunnitellut ja rakentamista valvonut hollantilainen asiantuntija. Periaatteessa se on ihan nykyaikaisten säädösten mukainen, mutta käytännössä ongelmia kuitenkin on. Sateiden aikana tulee vettä niin paljon, että suotovesiallas vuotaa yli. Muutenkin jostain tihkuu koko ajan lähellä olevaan jokeen sen verran, että vesi on tietysti saastunutta. Ongelmajätteitä menee todennäköisesti penkkaan myös aika paljon.
![]() |
25.01.2004 Merja Elo
Kirjoittaja on Turun ammattikorkeakoulun kestävän kehityksen opiskelija. Hän työskenteli vuoden 2003 lopulla muutaman kuukauden ajan jätehuoltoprojektissa Swazimaan pääkaupungissa, Mbabanessa.








