Tsunamituhojen kestävä korjaus

Tsunamin pahoin vaurioittamilla Andamaanien ja Nicobaarien saarilla käydään käden vääntöä siitä, mikä olisi saarelaisille paras tekniikka uudelleen rakennukseen. Intian hallituksen mielestä modernit betonitalot edustavat edistystä, mutta saarelaisten vankka kokemus hyökyaalloista väittää muuta.

Pitäisikö jälleenrakennuksessa kuunnella myös paikallisia? Samir Archarya paikallisesta ekologisesta yhdistyksestä, SANEsta, on vakaasti sitä mieltä.

- Täällä asuvat lähes kivikautiselle tasolle jääneet heimot ovat vuosituhansien kuluessa oppineet elämään toistuvien maanjäristysten kanssa. Kevyet bamburakennukset kestävät betonisia paremmin esimerkiksi maanjäristyksen, perustelee Archary.

Saarelaiset haluavat kestävää kehitystä

Jotain paikalliset ovat selvästi oppineet, sillä hyökyaallon iskiessä vain muutama heistä menehtyi, kun Intiasta saarille muuttaneiden joukosta kuoli yli 7 500. Paikalliset poppamiehet olivat kehottaneet heimolaisiaan siirtymään turvaan.

- Jopa britit, jotka käyttivät näitä saaria rangaistussiirtolana, tiesivät ettei tänne kannata rakentaa kiinteitä asumuksia, puuskahtaa Archary.

Rakennusmateriaalin ja paikan valinta ei ole ainoa jälleenrakennuksen aiheuttama pään vaiva. Vaikka saarille on jo 1987 laadittu kestävän kehityksen suunnitelma, ei sen toteuttamiseksi ole ryhdytty toimenpiteisiin.

Jos suunnitelmaa olisi ryhdytty toteuttamaan suunnitellusti, olisivat viljelyksille ja rakennuksille koituneet tsunamivahingot olleet huomattavasti pienemmät.

Suunnitelman toteuttamattomuus on lisäksi aiheuttanut vesipulaa, maaperän eroosiota, korallien tuhoutumista, salametsästystä ja vaarantanut alueen ainoan suojelualueen tulevaisuuden.

Intian hallitus pysyy kannassaan

Eräs paikallisia huolestuttava projekti on ojien reunustaminen betonilla. Pahimmassa tapauksessa seurauksena voisivat olla vakavat tulvat seuraavan monsuunin saapuessa, kun vesi ohjautuisi vauhdilla laaksoihin.

Myös maanviljelystekniikoiden muutos on ollut osaltaan pahentamassa ympäristöongelmia. Alueelle lankeavat runsaat sateet tekevät siitä erittäin alttiin eroosiolle, joten esimerkiksi riisinviljely ei sovellu sinne lainkaan.

Alueen vastaava virkamies N.S. Negi on kuitenkin sitä mieltä, että hallituksen toimet ovat olleet pääosin perusteltuja.

- Osa saarista jäi jopa 1,5 metriä vedenpinnan alapuolelle. Jos olisimme rakentaneet savisia suojamuureja, ei suolainen vesi olisi aiheuttanut niin paljon vahinkoa viljelyksille. Mitä taas tulee maanviljelyyn, tarvitsemme sen tuottamia satoja ruokahuollon takaamiseen, Negi perustelee.

Tällä hetkellä saarelaiset odottelevat yhä luvattua puolen miljardin jälleenrakennustukea, josta on tähän mennessä maksettu vain 25 miljoonaa dollaria. Ei tosin ole varmaa, parantaako rahoituskaan tilannetta, jos päättäjät eivät halua perehtyä saarten tilanteeseen.


19.8.2005 Keya Acharya, IPS
Käännös Tiina Sandberg