Lämmitätkö ilmakehää vai kotiasi?
Lämmitys aiheuttaa kolmanneksen hiilidioksidipäästöistämme. Siksi onkin tärkeää valita lämmitystapa, joka lämmittää kotia, muttei ilmastoa.
Etelä-Suomen suurten kaupunkien kaukolämmitetyt talot lämpiävät maakaasulla, kivihiilellä ja raskaalla polttoöljyllä. Suurissa energialaitoksissa tuotetaan lämmön yhteydessä useimmiten myös sähköä. Sisämaassa kaukolämpöä saadaan polttamalla turvetta ja öljyä.
Kaikesta Suomen energiasta noin neljännes käytetään rakennusten lämmitykseen. Onneksi puupolttoaineiden käyttö näyttää lisääntyvän. Esimerkillisesti puuperäisiä polttoaineita käytetään Pohjois-Karjalassa.
Kaukolämpö on yleisin lämmitystapa
Kaukolämmitys on Suomen yleisin lämmitysmuoto. Lähes kaikki asuinkerrostalot, noin puolet rivitaloista ja valtaosa julkisista ja liikerakennuksista on kaukolämmitettyjä. Lähes puolet suomalaisista asuu kaukolämpötaloissa.
Lämpö saadaan kaukolämpöverkossa kiertävästä kuumasta vedestä. Pumpuilla aikaansaatu paine-ero mahdollistaa veden kiertämisen. Lämpöhäviöt veden kierrossa ovat keskimäärin vajaa 10 prosenttia.
Veden lämpötila vaihtelee sään ja tarpeen mukaan 65-115 ºC välillä. Kesällä lämpöä tarvitaan vain käyttöveteen. Toisaalta energialaitokset myyvät kesäisin kaukokylmää erityisesti toimistotilojen jäähdyttämiseen.
Yhteistuotanto säästää ympäristöä
Lähes 80 prosenttia kaukolämmöstä tuotetaan lämmön ja sähkön yhteistuotantona. Se säästää energiaa ja ympäristöä, sillä polttoaineen energia hyödynnetään yhteistuotannossa 80-90 -prosenttisesti.
Erillisessä sähkön tuotannossa polttoaineesta saadaan hyödyksi vain 40-50 prosenttia. Yhteistuotannossa päästöt jäävät noin kolmanneksen pienemmiksi kuin erillistuotannossa.
 |
Suuremmissa voimalaitoksissa polttoaineet voidaan hyödyntää tehokkaammin asiantuntijat valvonnassa ja ilmanpuhdistusmenetelmätkin ovat parempia kuin kiinteistökohtaisessa energiantuotannossa. Ympäristön kannalta kaukolämpö on siis varsin järkevä tapa lämmittää.
Perinteitä kunnioittaen - öljy ja sähkö
Kevyen polttoöljyn lämpöarvo ja hyötysuhde ovat korkeat. Nykyaikaiset laitteet hyödyntävät 90–95 prosenttia polttoöljyn energiasta. Vesikiertoisen öljylämmityksen ohella voi käyttää muitakin energialähteitä, kuten aurinkoenergiaa ja maalämpöä, ja kattilassa voi polttaa puuta tai muuta kiinteää polttoainetta öljyn rinnalla.
Pelkästään sähkölämmitykseen kuluu yli 10 prosenttia Suomessa käytetystä sähköstä vuosittain. Uusien rakennusten lämmitystavaksi valitaan yhä useammin sähkölämmitys. Senkin rinnalla voi lämmittää vaikkapa puu-uunilla, jos sellainen taloon rakennetaan.
Vesikiertoinen lämmönjako on mahdollista liittää öljykattilaan, sähköllä lämmitettävään vesivaraajaan, maalämpöpumppuun, aurinkokeräimiin tai kaukolämpöjärjestelmään.
Vaihtoehtoja öljylle ja sähkölle
Öljylle ja sähkölle löytyy ympäristön kannalta järkevämpiä vaihtoehtoja. Puupelleteillä on suurehko energiasisältö, pieni varastotilan tarve ja vähäiset päästöt. Pellettipoltin voidaan asentaa useimpiin öljy- ja puukattiloihin. Peltobiomassoja, kuten pajua tai olkea, voidaan käyttää energialähteinä puun tapaan.
Lämpöpumput hyödyntävät auringon säteilystä maankuoreen varastoitunutta lämpöä eli maalämpöä. Auringon lämpö voidaan valjastaa lämmitykseen. Biokaasua käytetään kuten maakaasua, ja sitä saadaan tulevaisuudessa todennäköisesti kaatopaikkojen ja jätevedenpuhdistamojen prosesseista. Kierrätyspolttoainetta - sopivaa yhdyskuntajätettä - hyödynnetään kaukolämmön tuotannossa.
Enemmän vähemmästä - lämmityksen energiansäästö
Lämmityksen energiansäästöön liittyvät muun muassa eristeet, rakenteet, ilmanvaihto ja vedenkulutus. Rakentamisvaiheessa halvin ratkaisu ei pidemmän päälle ole yleensä edullinen. Viimeistään kymmenen vuoden kuluttua energiaa säästävä lämmitysjärjestelmä tulee edullisemmaksi kokonaiskustannuksiltaan.
Energiatalo vähentää rakennuksen lämmitysenergian tarvetta 60–90 prosenttia. Valtion teknologisen tutkimuskeskuksen VTT mukaan matalaenergiatalot voisivat säästää vuosittain merkittävän määrän energiaa pelkästään uudisrakentamisessa.
Rakennuspaikka vaikuttaa luonnollisesti valintoihin. Lämpöpumppu vaatii melkoisia putkistoja tai sopivan paikan porakaivolle. Aurinkovaihtoehtoon vaikuttavat tontin suunta, muoto sekä ympäröivä puusto. Kaukolämpöä ja maakaasua ei kannata valita, jos jakeluverkot ovat etäällä.
 |
Lämmitys on pientalon elinkaaren ylivoimaisesti suurin ympäristökuormittaja. Kuormitusta voi vähentää energiansäästöllä ja oikeilla energianlähteillä. Paras ratkaisu on tietysti mahdollisimman vähän energiaa kuluttava talo, joka lämpenee uusiutuvilla energialähteillä.
15.10.2002 Taru Pöysä
Lisätietoa internetissä:
Energia.fi
Öljylämmitysneuvonta
Ydinvoima.net
Kuntaliiton Ilmasto ja energia -palvelu
