Maasta riittää lämpöä myös julkisiin kiinteistöihin

Maalämpöä on hyödynnetty toistaiseksi lähinnä kotitalouksissa. On kuitenkin todennäköistä, että ekologisena ja kustannuksiltaan kilpailukykyisenä lämmitysmuotona se tulee yleistymään myös julkisissa kiinteistöissä.

Turun seudulla tätä maahan, kallioon ja veteen varastoitunutta auringon energiaa on otettu käyttöön muun muassa Paattisilla, Rymättylässä ja Kaarinassa. Paattisten kaupunginosassa sijaitsevassa luomuviljelytila Kaarlejoki Oy:ssä siirryttiin maalämpöön peruskorjauksen yhteydessä. 1900-luvun alussa rakennetun päärakennuksen lämpö kerätään nyt kolmesta lämpökaivosta. Myös vasta valmistuneessa varasto- ja huoltorakennuksessa toimii kiinteistölämpöpumppu.

Kokous- ja majoituspalveluja tarjoavan Äijälän Rustin lämpö otetaan puolestaan merenpohjasta. Käytännössä lämpö siirtyy tähän Rymättylän Rengon saaressa sijaitsevaan kiinteistöön 400 metriä pitkän keruuputken välityksellä. Käyttövesi saadaan samasta järjestelmästä ja lisälämpöä tarvittaessa pellettikäyttöisestä takasta.

Myös Kaarinan Kuusistoon valmistuvan päiväkodin lämmitysmuodoksi on valittu maalämpö. Ratkaisuun päädyttiin käytännön syistä, koska kaukolämpöä ei ollut saatavilla. Huoneistoon lämpö siirtyy lattialämmityksen kautta. Kaarinan tilakeskuksen päällikön Tapani Mellasen mielestä lattialämmitys onkin toimivin ratkaisu maalämmön yhteydessä.
- Maalämmössä puhutaan sen verran alhaisista lämpötiloista, että lattialämmitys on käytännössä patterilämmitystä parempi lämmönjakojärjestelmä.

Lämpöä merenpohjasta

On todennäköistä, että tulevaisuudessa maalämmöllä lämmitetään yhä isompia kiinteistöjä ja asuinalueita. Esimerkiksi kesällä järjestetyillä Vaasan asuntomessuilla otettiin koekäyttöön järjestelmä, jonka avulla merenpohjaan varastoitunutta lämpöä saadaan talteen entistä tehokkaammin. Myös Mellanen on sitä mieltä, että julkisten kiinteistöjen maalämpöjärjestelmät yleistyvät.
- Pelkästään öljyn hinnan nousulla voi olla vaikutusta maalämpöjärjestelmien yleistymiseen.

Maalämpöä voidaan pitää helppohoitoisena ja pidemmällä aikavälillä myös kustannustehokkaana  lämmitysmuotona. Käytännön ratkaisut on suunniteltava kuitenkin huolellisesti ja tapauskohtaisesti, jotta vältytään ylimääräisiltä ongelmilta ja kustannuksilta.

Ekologisuudestaan huolimatta maalämmön hyödyntäminen ei ole täysin saasteetonta, esimerkiksi lämpöpumpun kompressori toimii sähköllä. Hyötysuhde on silti korkea ja saatava energiamäärä moninkertainen verrattuna kulutettuun energiaan. Varsinkin fossiilisiin polttoaineisiin verrattuna maalämpö on kiistatta ekologisempi ja ilmaston kannalta parempi vaihtoehto.

Reijo Kumpulainen 12.1.2009