Sähkön kulutus jatkaa kasvuaan

Suomi on kova sähkönkäyttäjä. Eniten kuluttaa teollisuus, mutta yksityiset ihmisetkin vaativat paljon sähköä. Lähes joka kodista löytyy jääkaappi, pakastin, pesukone ja liesi.

Kulutamme sähköä paljon: jokainen noin 15 000 kilowattituntia vuodessa vuonna 2000. EU-maista ohi menee vain Ruotsi. Keski-Euroopassakin selvitään alle puolella tästä.

Sähkön osuus Suomen kaikesta energiankulutuksesta on noin neljännes. Teollisuus käyttää siitä yli puolet, kun taas kotitaloudet nielevät sähköstä noin viidenneksen. Palvelut ja julkinen sektori kuluttavat hieman koteja vähemmän. Maatalouteen sähköä menee peräti vähemmän kuin hävikkiin.

Sähkön kulutus lisääntyy energiatehokkuudesta huolimatta

Energia-alan Keskusliitto Finergy on ennustanut, että sähkön tarve lisääntyy lähes parikymmentä prosenttia vuodesta 2001 vuoteen 2015.

Energiansäästökeskus Motiva arvioi, että teollisuuden sähköä voitaisiin säästää kuusi prosenttia pelkästään säätämällä käyttöä tarpeen mukaan. Etenkin sellu- ja paperiteollisuus on merkittävä sähkönkuluttaja Suomessa.

Muutkin kuluttavat tulevaisuudessa yhä enemmän sähköä. Kotitalouksien ja palvelusektorin kuluttaman sähkön määrää lisäävät todennäköisesti esimerkiksi kaupungistuminen ja elintason paraneminen. Uusien laitteiden paraneva energiatehokkuuskaan ei kasvua pysäytä, sillä laitteiden lisääntyvä määrä lisää sähkön kulutusta joka tapauksessa. Ekotehokkaatkaan tuotteet eivät ole lopulta kovin tehokkaita, jos niitä löytyy joka kodista.

Sähkölämmitys - sähkönkäytön järjettömyyttä

Sähköstä yli kymmenen prosenttia käytetään lämmitykseen; sähköllä lämpenee jo noin 600 000 asuntoa. Suomessa sähkölämmityksen asentamista uusiin rakennuksiin edistetään yhä.

Sinänsä sähkön käyttö lämmitykseen tuntuu melkoisen järjettömältä. Sähkö on kallista lämmityksessä käytettäväksi. Sähköä kannattaisi käyttää siellä, missä sitä ei voi korvata muulla. Toisin sanoen, televisio ei vastaanota ohjelmia puuta polttamalla, mutta talon siten kyllä saa lämpimäksi. Sähkön arvoa nostaa sekin, että sen valmistuksessa ja siirrossa hävikki on yleensä suurta. Rakentajien kannattaisikin satsata vaikkapa lämpöpumppuihin, joiden energialla taas televisiota on vaikea saada toimimaan.

Millä Suomen sähkö tuotetaan?

Sähköstämme yli kolmannes tuotetaan kotimaisella energialla, josta noin puolet on vesivoimaa. Ydinvoiman osuus lähes yhtä suuri kuin kotimaisen energian, 25-30 prosenttia.

Kolmas suuri sähköntuotannon raakaenergianlähde - ydinenergian ja vesivoiman lisäksi - ovat fossiiliset polttoaineet. Niillä tuotetaan reilu neljännes sähköstämme. Turpeen osuus on hieman alle kymmeneksen ja muiden kotimaisten polttoaineiden muun muassa puun taas jonkin verran yli 10 prosenttia.

Samanaikaisesti tuulisähkön osuus on vain vaivaiset 0,02 prosenttia. Tanskassa tuulivoimalla tuotetaan jo kymmenen prosenttia sähköntarpeesta.

Tuonti Venäjältä sekä Ruotsista ja Norjasta yltää yleensä muutamaan prosenttiin. Viime vuosina itätuonnin osuus on ollut varsin suuri. Venäjän sähkö tuotetaan pääosin ydinvoimalla. Tuonti Pohjoismaista on suhteellisen hyvä asia, sillä suurin osa Ruotsin ja Norjan sähköstä tuotetaan vesivoimalla. Lähiaikoina sateista ja siten myös vesivoimasta on kuitenkin ollut puutetta.

Aurinkoenergiaa käytetään Suomessa lähinnä sähköverkon ulkopuolella: syrjäseutujen kesämökeillä aurinkosähkö tulee usein halvemmaksi kuin sähköverkkoon liittyminen. Maailmalla aurinkosähkön markkinat kasvavat vilkkaammin kuin Suomessa.

Sähkön hinta: teollisuus pääsee halvalla

Sähkö on teollisuudelle reippaasti halvempaa kuin kotitalouksille. Hinta muodostuu verojen lisäksi sähkön hankinnasta, myynnistä ja siirroista. Teollisuudelle kalleinta on hankinta. Kotitalouksille siirto 37 % ja hankinta 31 % ovat kalleimmat osatekijät.

Vero on Suomessa kaikille sama, yhteensä 26 prosenttia hinnasta.

Sähkön hinta ja verotus vaihtelee eri maissa paljon. Tanska on kova sähköverottaja: veron osuus hinnasta on yli 60 prosenttia kotitalouksilla. Kotien sähkö onkin siellä yli kaksi kertaa kalliimpaa kuin Suomessa.

Suomessa sähkö on ainakin eurooppalaisittain hyvin halpaa. Siksi kalliilla ei kannata täällä tuottaa, eikä uusien ratkaisujen ole helppoa levitä käyttöön, mikä on sinänsä sääli; tekniikkahan tunnetusti halpenee yleistyessään.

Hiilidioksidina ilmaan

Suomen hiilidioksidipäästöistä noin neljäsosa on sähköntuotannon syytä. Osuus vaihtelee vuosittain, koska sähköntuotannon energianlähteetkin vaihtelevat. Suomessa sähköntuotannon päästöt ovat keskimääräistä pienemmät. Kehittyneissä markkinatalousmaissa päästöjä syntyy keskimäärin viidennes enemmän tuotettua energiayksikköä kohti. Tämä johtuu Suomen biomassan sekä vesi- ja ydinvoiman suuresta osuudesta, ja laajasta sähkön ja lämmön yhteistuotannosta.

Hiilidioksidipäästöjen vähentäminen teknisin menetelmin on toistaiseksi kallista, joten vähentämiseen voidaan vaikuttaa lähinnä polttoainevalinnoilla. Toisin sanoen, sähkön "värillä" on väliä.

Vihreä sähkö voi olla etu

Vihreän sähkön käyttämistä puoltavia seikkoja voidaan löytää kaikilta kestävän kehityksen osa-alueilta: niin ekologiselta, taloudelliselta, sosiaaliselta kuin kulttuuriseltakin.

Uusiutuviin energialähteisiin liittyy selkeitä kansantaloudellisia etuja. On arvioitu, että uusiutuvat energialähteet työllistävät 2-5 kertaa paremmin tuotettua energiayksikköä kohden verrattuna fossiilisiin polttoaineisiin tai ydinvoimaan.

Sähkön hinnassa materiaalikustannukset muuttuvat työkustannuksiksi. Biomassan - etenkin hakkeen - tuotanto työllistäisi juuri pahimmilla työttömyysalueilla maaseudulla.

Vihreän sähkön ekologiset edut lienevät jo selviä kaikille. Sosiaalisia ja kulttuurisia seikkoja ovat esimerkiksi kotimaisen työllisyyden ylläpito, elinympäristöjen säilyminen asuinkelpoisina sekä työllisyyden mahdollistama alueiden pysyminen asuttuna.

Energiantuotannolla on myös yhteys maailmanlaajuiseen kehitykseen. Esimerkiksi öljynporaus tai uraanin louhinta uhanalaisten kulttuurien ja alkuperäiskansojen elinalueilla voivat olla osa kansainvälistä sähkökauppaa.

11.06.2002 Taru Pöysä

Lisätietoa internetissä:
energia.fi
Eurostat
ilmasto.org
Nordel
vaihdavirtaa.net