Kaupunki tarjoaa elinmahdollisuuksia eläimille ja kasveille
Vastoin aiempia uskomuksia on huomattu, että kaupungeissa viihtyvät monet luonnonvaraiset nisäkkäät. Myös monet linnut ja kasvit ovat ottaneet kaupunkiluonnon omakseen; osa linnuista jää kaupunkeihin talvehtimaan ja kokonaan uudet kasvilajit valtaavat alaa kaupungeissa.
Niin rusakot, siilit, ketut, rotat kuin jopa supikoiratkin kuuluvat lähes jokaisen kaupungin peruslajistoon. Kaupunkilaisnäätiä on tavattu niin Helsingissä kuin Tampereella. Osa metsäjäniksistä on muuttanut kaupunkiin ja muutamiin kaupunkeihin levinnyt villikanipopulaatioitakin.
- Viime vuonna Turun alueelta tuli ilmoitus kolmesta eri kanipopulaatiosta, sanoo Turun eläinsuojeluvalvoja Heidi Leyser.
- Tänä päivänä ei ole harvinaisuus, että aivan keskikaupungilta tulee ilmoituksia hätään joutuneista supikoirista tai ketuista. Nämä eläimet ovat äärimmäisen sopeutuvaisia ja osa populaatiosta on siirtynyt helpon ruoan perässä kaupunkeihin, Leyser kertoo.
Kaiken kaikkiaan Turun eläinsuojeluyhdistyksen eläinhoitolaan tuodaan vuosittain noin 500 luonnonvaraista eläintä.
Kaupungeissa viihtyvien eläinten välille syntyy erikoisia ekologisia suhteita. Koska kannat voivat olla hyvin tiheitä, voi myös lajiensisäinen kilpailu olla kovaa. Lajienväliseen kilpailuun voi muodostua uusia suhteita; vain kaupunkioloissa voi nähdä pulujen, lokkien ja varisten kilpailevan samasta ruokasaaliista.
Useimmat meistä huomaavat lähinnä kaupungeissa elävät pulut ja lokit, etenkin silloin kun ne ihmisiin tottuessaan tulevat ”röyhkeiksi”. Tällöin niitä koetaan olevan liikaa. Kuitenkaan esimerkiksi sinitiaisen tai viherpeipon moninkertaistuneita kantoja on tuskin kukaan huomannut, vaikka nämä ovat alkaneet jopa talvehtia kaupungeissa. Linnut eivät kuitenkaan ole ainoita eläimiä joiden on ollut helppo sopeutua ihmisen luomiin olosuhteisiin.
Sekä vanhat että uudet lajit menestyvät
Pirstaleinen kaupunkimaisema tarjoaa myös kasveille suuren määrän erilaisia elinympäristöjä ja ekologisia lokeroita. Monipuolisten pienympäristöjen, kuten esimerkiksi pyöräteiden reunamien ja ojien ansiosta kaupungeissa viihtyvien kasvilajien määrä saattaa nousta jopa korkeammaksi kuin maaseudulla. Tähän on omalta osaltaan vaikuttamassa myös kaupungeille ominaiset ympäristöolot: maaperä on ravinteikkaampaa ja valoa on enemmän kuin kaupungin ulkopuolella.
Viime vuosikymmenten aikana kaupunkeihin on levinnyt uusia tulokaslajeja. Istutuksista kaupunkiluontoon ovat karanneet muun muassa ketoraunikki ja sembramänty.
Linda Willing
Lisätietoa internetissä:
