Korkeakoski – suomen korkein vesiputous

Maaningalla sijaitseva korkeakoski on Suomen korkein vesiputous. Sen putouskorkeus on 36 metriä. Useassa lähteessä ilmoitetaan korkeudeksi 46 metriä, mutta paikalla sijaitsevan infotaulun mukaan kyse on savolaisesta liioittelusta. Toisen lähteen mukaan kyseiset kymmenen metriä muodostuvat taasen useiden satojen metrien matkalla koskista, joiden kautta joki virtaa laakson pohjalla.

Paikka on näyttävimmillään kevättulvalla äitienpäivän aikaan, mutta sateisina vuosina vettä riittää muinakin vuodenaikoina. Tässä artikkelissa esiintyvät kuvat on otettu heinäkuussa 2010 jolloin vettä virtasi varsin vaatimattomasti.

Korkeakoski on Pohjois-Savon tunnetuimpia ja vanhimpia luonnonsuojelualueita. Sitä vanhempia alueella on ainoastaan yksi – Kuopion Puijo joka on ollut suojelualue vuodesta 1928 alkaen.

Elias Lönnrot on ilmeisesti tutustunut Korkeakoskeen kierrellessään Suomea 1820-1840-luvuilla. Zakari Topelius on kirjoittanut Lönnrotin matkoista ja kertomusta on kuvittanut Lennart Forstenin kivipiirros koskesta.

Kuopiolainen matkailu- ja suojeluväki teki vuonna 1877 sopimuksen kosken ympäristön vuokraamisesta rakennuksineen maanomistajilta. 1920-luvun lopulla kävijämäärät koskella oli vieraskirjan mukaan 1500-2000 henkilöä vuosittain.

Vuonna 1947 Kuopion Lääninhallitus päätti muodostaa Korkeakoskelle 11 hehtaarin kokoisen luonnonsuojelualueen. Vuosina 1998-1999 se laajeni 35 hehtaarin kokoiseksi.
Alueen tärkeimmät suojeluarvot liittyvät luonnontilaisiin kuusimetsiin, tuoreisiin ja kosteisiin lehtoihin sekä pieniin virtavesiin.

Putousmaista koskea on helppo päästä ihailemaan porrastettua ja kunnossapidettyä polkua pitkin ja liikkuminen onnistuu vaivattomasti hieman huonokuntoisemmaltakin vaikka shortseissa ja sandaaleissa. Alueelle on tehty myös 3,2 kilometrin pituinen luontopolku jota kutsutaan Kanjonin kierrokseksi. Korkeakoski on osa EU:n Natura 2000-verkostoa.


Video koskesta keväällä