Todellista ekolihaa lautaselle hyönteisistä

Hyönteisten syöminen ei kuulosta länsimaalaisesta ihmisestä kovin houkuttelevalta. Perinteisen lihan vaihtaminen sirkkoihin, kuoriaisiin ja toukkiin toisi kuitenkin ratkaisuja niin maailman nälkäkriisiin, ilmastonmuutokseen ja tehotuotannon eettisiin ongelmiin.

Ruokailutottumuksilla on suuri vaikutus ilmaston lämpenemiseen. Mitä pienempi eläin, sitä vähemmän energiaa tarvitaan yhden lihakilon tuottamiseen. Kun yhden nautakilon tuottamiseen tarvitaan 10 kiloa rehua, niin hyönteisiä sillä saa jo yhdeksän kiloa. Hyönteiset eivät tuhlaa energiaa kehon lämpötilan ylläpitämiseen, sillä ne ovat kylmäverisiä.

Wageningenin yliopisto vertasi viiden eri syömiskelpoisen hyönteislajin tuottamia kasvihuonekaasuja naudanlihan tuotannossa syntyviin päästöihin.  Kaikki hyönteislajit tuottivat vähemmän hiilidioksidia, typpioksidia ja metaania kuin nauta – usein vain prosentin siitä, mitä nautakarja tuottaa.

Hyönteisten kasvatus ei myöskään vaadi valtavia laidunmaita, jolloin pellot voitaisiin hyödyntää ihmisten ravinnon viljelyyn. Maailmassa tuotetusta viljasta noin 38 prosenttia käytetään tuotantoeläinten rehuksi. Jos tämä kaikki menisikin suoraan ihmisten suihin, voisi maailman nälkätilanne näyttää vähemmän huolestuttavalta. WHO:n mukaan tällä hetkellä maailmassa on noin 1,3 miljardia aliravittua ihmistä.
Monien kulttuurien ruokalautaselle kuuluu perinteisesti hyönteiset. Ne ovat osa ravintoa noin 80 prosentille maailman ihmisistä. Hyönteisten ravintoarvo on verrattavissa perinteiseen lihaan. Niissä on runsaasti energiaa, proteiinia, useita hivenaineita ja rasvaa. FAO:n Laosin edustaja Serge Verniaun mukaan nyt vaarana on kuitenkin länsimaalaisen ”hyönteiskielteisen” ajatusmaailman leviäminen Aasian, Afrikan ja Latinalaisen Amerikan maihin ilman, että heillä olisi tiedossa korvaavaa ravinnonlähdettä.

Hyönteisten kasvattamiseen ei liity yhtä paljon eettisiä ongelmia kuin eläinlihan tuottamiseen. Suurin osa lihasta tulee tehotuotantolaitoksista, jossa eläimet kasvavat täysin virikkeettömissä, ahtaissa ja joskus jopa eläinsuojelulain vastaisissa oloissa. Esimerkiksi sian on todettu olevan jopa älykkäämpi kuin koiran ja se vaatii paljon tekemistä. Virikkeettömässä ympäristössä siat stressaantuvat ja alkavat esimerkiksi syömään lajitovereiltaan saparoita.

Teksti Annika Aalto