Kasvissyönti on kannanotto
Kasvissyönnin yleisyyttä on vaikeaa arvioida, sillä määritelmä on epätarkka. Vegetaristina itseään voi pitää paitsi vegaani, myös pelkästään lihan syömistä välttävä - ja muut näiden väliltä. Erään arvion mukaan Suomessa on noin 50 000 kasvissyöjää.
Syitä ryhtyä kasvissyöjäksi on yhtä monta kun on valinnan tekijöitäkin. Jollakin syynä voi olla se, ettei yksinkertaisesti pidä lihasta, toisella kasvissyöntiin siirtyminen on taloudellinen kysymys: tulee halvemmaksi kun ei syö lihaa. Osa pelkää edelleen hullun lehmän tautia ja pidättäytyy syömästä vain nautatuotteita.
Monissa maissa kasvissyönti kuuluu kulttuuriin ja uskontoon. Useat uskonnot paheksuvat eläinten tappamista ylipäänsä. Esimerkiksi hindut, buddhistit ja jainalaiset eivät käytä lihaa.
Onko aivojen koolla väliä?
Monilla päätös tukeutuu pohdintaan eläinten tietoisuudesta ja tuntoisuudesta, oikeuksista sekä rotusorron sisaresta, lajisorrosta. Yhä useamman mielestä tavanomainen eläintuotanto on tarpeettoman julmaa; eläimiä kasvatetaan mahdollisimman ahtaasti ja niukoin kustannuksin, jotta taloudellinen tuotto olisi suurempi.
 |
Ympäristö yllykkeenä
Myös ympäristötietoisuuden lisääntyminen on kasvattanut kasvissyöntiä. Lihantuotannolla on myös vissejä vaikutuksia ympäristöön: ravintoketjun portaalta toiselle siirtyy vain kymmenesosa energiasta. Tämä siis tarkoittaa, että kasvien tuottaminen vaatii keskimäärin vain kymmenesosan lihan tuottamiseen tarvittavasta energiasta.
Laidunkarjan aiheuttama eroosio on yksi pahimmista uhkatekijöistä herkästi aavikoituvilla alueilla. Myös sademetsiä kaadetaan laitumiksi ja rehunviljelyyn. Usein aavikoitumiselle arat ja toisaalla myös sademetsäalueet sijaitsevat kehitysmaissa, joissa ei ole voimavaroja ratkaista moisia ongelmia. Kehitysmaiden ihmiset saattavat kärsiä teollisuusmaiden lihantuotannosta suoranaisesti nälkänä. Kehitysmaissa tuotettu vilja myydään valtion velan maksamiseksi halvalla lihakarjan ruuaksi sen sijaan, että se menisi oman maan nälästä kärsivien mahaan.
Terveellinen elämäntapa
Monien sairauksien torjunnassa on huomattu, että kasvisruoka vaikuttaa terveyttä edistävästi. Kasveista saa hiilihydraatteja, tyydyttymättömiä rasvoja, vitamiineja, kivennäis- ja hivenaineita, antioksidantteja sekä kuituja. Lihan ja eläinrasvan välttäminen voi olla yksi keino ehkäistä esimerkiksi syöpää tai sydän- ja verisuonisairauksia. Kasvikunnan tuotteet ovat avuksi myös ruokavalion energian säätelyssä. Runsas kasvisten käyttö tasapainottaa verensokerin vaihtelua. Toisaalta, kuten mikä tahansa ruokavalio, kasvisruokavaliokin voi olla epäterveellinen. Kaikki ruokavaliot edellyttävät enemmän tai vähemmän ravintoaineiden ja niiden lähteiden tuntemusta.
Vegaanit vaarassa?
Kasvissyöjistä varsinkin pelkästään kasviperäisiä tuotteita käyttävien vegaanien on opeteltava monipuolisen kasvissyönnin konstit, jotta ravinto olisi tarpeeksi monipuolista. Etenkin kalsiumin ja B12- vitamiinin saannista on huolehdittava. Kalsiumin puute voi aiheuttaa riisitautia. Myös raudan saannissa saattaa olla ongelmia, mutta sen voi ratkaista muun muassa käyttämällä kunnon rautakattiloita.
Todellisuudessa veganismi on oikein harjoitettuna ekologisuutensa lisäksi varsin terveellinen elämäntapa: vegaaneilla on todettu muita alhaisempia kolesterolipitoisuuksia ja korkeampia antioksidanttipitoisuuksia.
Tutkittua toimintaa
Kansanterveyslaitos KTL selvitti FINRISKI 1997 -tutkimuksessa kasvisruokavalion yleisyyttä suomalaisten aikuisten keskuudessa. Yleisintä kasvisruokavalion noudattaminen on pääkaupunkiseudun korkeasti koulutetuilla naisilla.
 |
Tavallisesti ainakin opiskelijoille ja perheille tärkeintä on kuitenkin se, että tavallinen, arkinen kasvisruoka on liharuokaa halvempaa.
25.04.2003 Taru Pöysä
