Liikaa tai liian vähän - ainakin vääränlaista
Kestävään kehitykseen pyrkivässä maailmassa ravitsemuksella on yllättävän suuri merkitys, sillä syömisellä on seurauksensa myös yksilön ulkopuolella. Terveellistä ruokavaliota on vaikea saavuttaa paitsi nälän kanssa kamppailevissa maissa, myös teollisuusmaiden yltäkylläisyydessä. Syyt ovat erilaiset eri puolilla maailmaa.
Länsimaiden ihmiset syövät liian proteiini- ja rasvapitoista ruokaa. Ylipäänsä energiansaanti ylittää monilla kulutuksen, jolloin terveyttä uhkaa lihavuus. Ravinnon eläinvalkuaispitoisen laadun ja käytettävän määrän vuoksi ruoan tuottamiseen vaaditaan suhteellisesti paljon enemmän maa-alaa kuin oikein painotetulla ruokavaliolla olisi tarvis. Samaan aikaan monissa maissa kärsitään kunnollisen ravinnon puutteesta tai nähdään suoranaista nälkää.
Yhteiskunnallisia vaikutuksia
Ravinnon ja ravintoaineiden tasaisempi jakautuminen ihmisten kesken johtaisi todennäköisesti kestävämpään kehitykseen muillakin kuin ruokaan liittyvillä saroilla. Ruoansaannin ollessa turvattu on varaa keskittyä muuhunkin, esimerkiksi kouluttautumiseen. Jos tilannettaan tällä tavalla parantava on nainen, on seurauksena usein vähemmän lapsia, mikä osaltaan helpottaa lisääntyvää väestönpainetta ja turvaa ravinnon riittävyyttä jatkossa.
![]() |
Ravitsemuksesta kestävyyteen
Voisi sanoa, että ravinnon ja terveyden väliset yhteydet ovat samanlaisia sekä yksilön että globaalilla tasolla. Sopivasti ruokaa – ei liikaa eikä liian vähän. Eri ravintoaineita oikeassa suhteessa: tyydyttymättömiä rasvoja, laadukkaita proteiineja, hiilihydraatteja, kuituja... Paras keino välttää monia sairauksia ovat terveelliset elämäntavat ja niihin liittyvä monipuolinen ruokavalio.
Haittojen ennaltaehkäisy ja resurssien tasapuolinen jako ovat avainsanat sekä henkilökohtaisessa terveellisessä ravitsemuksessa että kestävässä kehityksessä.
13.02.2003 Taru Pöysä
Lisätietoa internetissä:




