Opas kestäviin valintoihin kalatiskillä

Kalatiskillä on syytä olla tarkkaavainen. Kolmannes maailman kalakannoista on liikakalastettuja ja 25 prosenttia kokonaissaalista on laitonta ryöstökalastusta. Kalaa tulisi kuitenkin nauttia kahdesti viikossa. Ei ole siis yhdentekevää miten ja mistä kala on saalistettu. Perheiden kasvihuonepäästöistäkin ruokaostoksilla syntyy jopa kolmannes.

Suositeltavia herkkuja

Viikoittainen kala-annos on parasta täyttää kotimaisilla kaloilla. Näin tukee suomalaista elinkeinoa. Kuljetusmatkat ovat lyhyitä, jolloin kasvihuonepäästöt jäävät pieniksi ja kala on tuoreempaa kuin maailman toiselta puolelta rahdattu. Suomalaiset ammattikalastajat saavat saaliikseen eniten silakkaa. Puolet saaliista päätyy kuitenkin jauhona eläinten rehuksi. Kalastajat saisivat paremmat tulot suoraan ihmisravinnoksi päätyvästä kalasta.

Kuha on tärkeimpiä ja arvokkaimpia sisävesiemme kaloista. Kuhaa ostaessa on katsottava kalan olevan yli 45 cm, jolloin se on ehtinyt lisääntyä ainakin kerran. Herkullista lahnaa voisimme syödä enemmänkin. Kantojen hieman pienentyessä lahnat pääsisivät kasvamaan isoimmiksi. Lahna ei ole petokala, joten siihen ei myöskään kerry ympäristömyrkkyjä.

Luomu-merkittyä kalaa ei vielä ole Suomessa saatavilla. Kuluttajien kiinnostus ja vaatet ovat tärkein tekijä kalatalousketjun muutokselle. Poliittista tahtoa asialle ei tunnu maailmalta, saati EU:lta löytyvän.

Kestävän kalastuksen neuvoston ekomerkki

Marine Stewardship Council eli MSC on alun perin WWF:n ja Unileverin perustama kansainvälinen, nykyään itsenäinen ja riippumaton järjestö. MSC-sertifikaatti takaa kalan olevan kalastettu kestävällä tavalla. Suomessa merkki on vielä suhteellisen tuntematon, mutta kuluttajien vaatimuksesta myös meille alkaa olla tarjolla todennetusti kestävällä tavalla pyydystettyjä herkkupaloja. Esimerkiksi Lidl myy MSC-sertifikoituja kalapuikkoja ja turskafileitä ja Findukselta saa ekomerkittyä kalaa suurkeittiöihin.

Maukkaita, mutta uhanalaisia

Suomalaisten lempikala on lohi. Sitä pitäisi kuitenkin ostaa harkiten, sillä lohen kasvatus aiheuttaa kuormitusta vesistöön ja istutetun lohen ajoverkkopyynnissä mukaan tarttuu paljon myös sivusaalista. Luonnonlohi on erittäin uhanalainen kaikkialla maailmassa.

Lohen jälkeen toiseksi suosituin kala Suomessa on tonnikala. Sinievätonnikala on sukupuuton partaalla. Sitä himoitsevat sushiinsa lähinnä japanilaiset. Useat purkkiinkin päätyvät tonnikalalajit kärsivät ylikalastuksesta. Tonnikalaa saalistettaessa kuolee paljon myös sivusaalista. Purkeissa ei aina lue mikä tonnikalalaji on kyseessä tai mistä se on kalastettu. Merkintä AIDCP Dolphin Safe Tuna on varmin merkki kestävästä saalistustavasta. Kala tulee silloin Tyyneltämereltä, jossa on tiukimmat kalastussäännökset.

Turska on maailman tärkeimpiä talouskaloja. Sitä löytää useimmiten pakastealtaasta. Turskankin kannat ovat romahtaneet kaikkialla maailmassa, pääasiassa koska se kalastetaan ennen lisääntymisikään ehtimistä. Itämerenkin turska on häviämisillään. Kolmannes alueen turskasta kalastetaan laittomasti ja pohjatroolaus vahingoittaa meriympäristöä. Ruotsissa vähittäistavaraketjut Lidl, Netto ja Axfood ovatkin lopettaneet turskan myymisen.

Länsimaissa yhä suositummaksi käyvät katkaravutkin ovat ostoboikottilistalla. Jos valtava katkarapuhimo yllättää, pitäisi etsiä norjalaisia katkarapuja. Trooppisilla merillä katkarapujen saalistus tuhoaa niin katkarapukantoja, sivusaaliiksi joutuvia eläimiä, koralleja, mangrovemetsiä kuin paikallista väestöäkin.


Riikka Tyrisevä


Lisätietoa internetissä:
Finfood
WWF