Upeat, uhkaavat uutuudet
Kestävään kehitykseen pyrkivässä yhteiskunnassa ravitsemuksella on yllättävän suuri merkitys, sillä syömisellä on seurauksensa myös yksilön ulkopuolella. Kestävän kehityksen näkökulmasta on hullua, että uudelle vuosituhannelle tultaessa ravitsemukseen liittyviä ongelmia yritetään ratkaista kallein ja monimutkaisin keinoin.
Uuselintarvikkeet jakavat mielipiteitä, kauppojen hyllyt notkuvat rasvattomia, laktoosittomia, vitaminoituja ja ties miten käsiteltyjä valmisteita. On tietenkin tärkeää, että esimerkiksi ruoka-allergioista tai keliakiasta kärsivät saavat nauttia monipuolisesta ja haitattomasta ruokavaliosta, mutta terveellä ihmisellä saattaa herätä mielikuva siitä, että erilaisin lisäyksin varustetut tuotteet riittävät ylläpitämään terveyttä muusta ruokavaliosta riippumatta.
Terveysvaikutteiset uuselintarvikkeet
Tässä on muistettava erottaa toisistaan terveysvaikutteisen ja uuselintarvikkeen käsitteet. Näistä ensimmäiseen kuuluvat muun muassa aiemmin mainitut vitaminoidut ja laktoosittomat tuotteet, kun taas jälkimmäinen käsittää esimerkiksi geenitekniikalla muunnellut organismit GMO ja rasvankorvikkeet. Terveysvaikutteisista elintarvikkeista voi olla kestävän kehityksen kannalta paljon hyötyä, jos niiden myötä kiinnostus ravinnon ja terveyden välisiin yhteyksiin lisääntyy.
Kestävää elämäntapaa vaalivan on syytä pitää järki kädessä: esimerkiksi hyvänä C-vitamiinin lähteenä pidetty appelsiinimehu ei pääse edes Kansanterveyslaitoksen 20 C-vitamiinipitoisimman elintarvikkeen listalle - ohi kiitävät muun muassa ruusunmarja, paprika ja mustaherukka. Siten ei olekaan mitään ravitsemuksellista syytä valita kaukaa lennätettyjä etelän hedelmiä, jos saatavilla on parempaa kotimaista.
Ruokalaskun mysteeri
Suomalaisten mielestä ruoka - varsinkin luomu - on aina liian kallista. Kauppalaskuun kertyy yllättävän suuri lovi epäterveellisistä nautintoaineista, kuten suklaasta ja alkoholista. Jos ylensyönnin ja herkuttelun sijaan hankittaisiin ravitsemuksellisesti hyvää ruokaa, olisi useimmilla meistä varmasti varaa myös kalliisiin luomutuotteisiin. Lihaa ei lautasella tarvita joka päivä, ja suklaa-addiktin kannattaa pitää mielessä, että Afrikan kaakaoplantaaseilla työskentelee tuhansia lapsiorjia.
 Kuvan yritys ei liity artikkeliin |
Nykyisin valikoimista löytyy onneksi ravitsemuksellisesti hyviäkin vaihtoehtoja. Suurin merkitys on sillä, kuinka usein ja kuinka paljon pikaruokaa syödään. Pikaruokaa ei syyttä kutsuta roskaruoaksi - varsinkin hampurilaisravintolat tuottavat mittavat määrät jätettä kertakäyttöastioillaan. Kestävää kehitystä pikaruoasta on siksi vaikea löytää.
27.02.2003 Taru Pöysä
