Ikkunat vaihtoon vai vanhoille kauneusleikkaus?

Monissa vanhemmissa 1940 ja 1950 -luvuilla rakennetuissa taloyhtiöissä ovat ajankohtaisia isommat remontit, kuten ikkunaremontti. Kun puhutaan isoista remonteista, astuvat kuvaan myös suuret rahasummat ja kiivaat kädenväännöt asian ollessa taloyhtiön hallituksen esityslistalla. Kuva remontin laajuudesta kirkastuu mitä enemmän tehdään taustatyötä ja näin ollen lopputulos ei sisällä suuria yllätyksiä.

Monesti remonttia suunnitellessa unohdetaan asian ekologinen puoli, materian hukkaan heitto. Olisi tärkeää saada kuuluviin vanhojen ikkunoiden säästämisen ja kunnostuksen kannalla olevien puheenvuoro, jottei taidolla tehtyjen ikkunoiden elinkaari saisi tuomiota roviolle. Usein asiaa ei kuitenkaan katsota ekologiselta kantilta vaan isommiksi asioiksi nostetaan vanhojen ikkunoiden vetoisuus ja aukeamisvaikeudet. Oikein tiivistämällä vältyttäisiin kylminä aikoina vedon tunteelta ja huoltomiehet löytävät  keinot saada jumiutuneet ikkunat jälleen toimimaan. Eivätkä uudet ikkunat automaattisesti tarkoita parempia ikkunoita, myös niidenkin joukkoon mahtuu huonoja kappaleita.

Yksi keino kartoittaa asiaa taloyhtiössä on tehdä asukaskysely, selvittää asumistyytyväisyyttä. Kysely vaatii taloyhtiön hallitukselta aktiivisuutta, mutta kantaa hedelmää asioista päätettäessä. Tulisi myös tehdä kuntokartoitus ikkunoiden todellisesta tilasta, jottei priimaa puutavaraa ja kädenjälkeä heitetä ilman parempaa tietämystä hukkaan. Mitä aiemmin kokonaiskuva tilanteesta muodostuu, sitä enemmän jää aikaa reagoida.

Lehdissä on käyty keskustelua ikkunaremonttien nostamista myrskyistä taloyhtiöissä. Osa puolustaa kovasti kokonaan uusia, mutta on myös vanhojen kunnostamisen puolestapuhujia. Puolueetonta tutkimustietoa on saatavilla muun muassa kiinteistöliiton kautta tai museovirastolta. Ekologisuus ja elinkaariajattelun tuominen keskusteluun herättäisi varmasti ajatuksia kestävämpiin ratkaisuihin, tuleville sukupolville.


Lotta Lehtinen