Rakentamisella kohti vähäpäästöistä yhteiskuntaa
Matalaenergiarakentaminen ja tiivis yhteiskunta vähentävät energiankulutusta ja liikenteen päästöjä. Asumismukavuus paranee palvelujen ollessa lähellä. Sähkölaskuista ei tarvitse kantaa huolta, kun talossa on tiiviit ikkunat ja edullinen kaukolämpö.
Maanystävien, WWF:n, Suomen luonnonsuojeluliiton ja Greenpeacen laatima Ilmastotavoite 2050 – polkuja vähäpäästöiseen yhteiskuntaan toteaa: ”Suomen taajamissa käytetään maata asukasta kohden moninkertainen määrä muihin länsimaihin - myös pohjoismaihin - verrattuna.” Ilmastotavoitteen mukaan Suomen taajamia voidaan täydentää 4,3 miljoonan asukkaan asuntokannalla.
Tiiviimpi rakentaminen ei kuitenkaan synnytä kivikylää, vaan viihtyisän pikkupitäjän. Yhteistyö on helpompaa ihmisten asuessa lähekkäin, ja näin esimerkiksi viheralueiden hoito voitaisiin järjestää vaihtuvin vuoroin. Asuinyhteisössä olisi erikokoisia asuntoja, jotta samalla alueella voi pysyä perheen kasvaessa. Pankit, kaupat ja muut peruspalvelut sijaitsisivat korkeintaan muutaman sadan metrin päässä.
Uudet asuinalueet tulisi sijoittaa niin, että kauko- tai maalämmitys on mahdollista. Kaupungeissa olisi hyvä harkita myös lähiverkkojen rakentamista pientaloalueille. Näissä lämpöä voidaan tuottaa noin kymmenelle talolle yhteisessä kattilassa, jossa poltetaan vaikkapa haketta tai pellettejä.
Liikennejärjestelyt osaksi päästöjen vähentämistä
Kompakti yhteiskunta toimii kevyen- ja joukkoliikenteen ehdoilla. Kävely- ja pyörätiet ovat turvallisia ja joukkoliikenteelle on oma kaista. Yksityisautoilulle ei edes ole tarvetta kun palvelut ovat lähettyvillä. ”Asuntoaluetasolla liikenteen kannalta huonosti suunniteltu alue voi aiheuttaa päästöjä jopa lähes 13 kertaa enemmän kuin hyvin suunniteltu alue”, Ilmastotavoitteessa perustellaan.
Tälläkin hetkellä vain 12 % suomalaisten automatkoista on yli 30 kilometrin pituisia. Tätä lyhyemmät matkat taittuisivat joukkoliikennevälineillä, kävellen ja pyöräillen. Näin myös pidemmät työmatkat hoituisivat saasteettomammin. Esimerkiksi Tukholmassa ja Kööpenhaminassa hyvä suunnittelu on vähentänyt työmatka-autoilua merkittävästi.
Rakennusten energiatehokkuudessa on parantamisen varaa
Suomessa osataan jo nyt rakentaa energiatehokkaasti. Silti rakennusten tarvitsemaa energiaa voidaan vähentää jopa 75 %.
Yksi helppo ratkaisu on tiiviit, laatulasista valmistetut ikkunat. Niistä ei aiheudu hukkalämpöä ja voivat näin vähentää talon lämmönkulutusta 10–20 %. Rakentamisessa tulisi ottaa huomioon myös auringonvalo. Siitä olisi hyötyä niin valaistuksessa kuin lämmityksessäkin. Kehittyneempiä ja tehokkaampia keinoja ovat lämpöpumput ja rakennuskohtainen biomassalämmitys sekä maalämpö.
Este matalaenergiarakentamiselle on puutteellinen tieto. Ilmastotavoitteen mukaan asunnonostajat eivät useimmiten tiedä, miten energiaratkaisut vaikuttaisivat sähkökustannuksiin. Lisäksi elämäntilanteen epävarmuus estää ihmisiä panostamasta energiankulutuksen supistamiseen. Kyseessä ovat kuitenkin investoinnit, jotka maksavat itsensä myöhemmin takaisin. Hyvä esimerkki on maalämpö, jossa kallista on vain sen rakentaminen.
Rakennuttajat eivät halua täyttää muuta kuin lain asettamat minimivaatimukset. Ne ovat vaatimattomia, eivätkä edistä energiatehokkuutta. Ilmastotavoitteen viesti valtiolle on, että rakennusmääräyksiä pitäisi pikaisesti tiukentaa. Jos toimeen ei tartuta nyt, uudet rakennukset pitävät energiankulutusta korkealla vielä vuosikymmenien ajan.
Taru Koponen
Lisätietoa internetissä:
Ympäristöhallinto, maankäyttö ja rakentaminen
