Uudenlaiset kaupungit
Kaupunkien tulisi World Watch Newsin mukaan matkia luonnon ravintoketjuja. Jos kaupungit tuottaisivat suuremman osan tarvitsemastaan energiasta ja ravinnosta, ne voisivat toimia paljon ekologisemmin. Ensi vuonna jo puolet maailman asukkaista on kaupunkilaisia, ja tämä kehitys asettaa maailman uusien haasteiden eteen.
Monet kaupungit ovat jo heränneet toimintaan. Molly O'Meara, Reinventing Cities for People and the Planet –sivuston toimittaja, näkee muutosten tiellä vielä paljon esteitä.
- Monet kaupungit voisivat itse organisoida toimintansa tehokkaammin muun muassa asettamalla energian ja veden hinnat niiden oikealle tasolle, mutta ne eivät voi ohittaa maansa poliittisten päättäjien asettamia rajoitteita, toteaa O'Meara.
Hyviä esimerkkejä
Brasiliassa sijaitseva Curibati on organisoinut liikenteen ja maankäytön niin, että ne tukevat tehokkaasti julkista liikennettä. Vaikka kaupungissa joka kolmannella ihmisellä on auto, tehdään suurin osa kaikista matkoista bussilla.
Curitiba on myös yhdistänyt nerokkaasti jätehuollon ja ruuantuotannon tehostamisen. Vuodesta 1991 kaupunki on käyttänyt alunperin slummien jätteenkeräykseen tarkoitetut rahat ostaakseen niillä ruokaa paikallisilta tuottajilta. Jokaista jätesäkkiä vastaan köyhät perheet saavat pussillisen paikallisesti tuotettuja vihanneksia ja hedelmiä.
Tanskassa Kööpenhamina on ottanut kärkipaikan jätteen muuttamisessa resurssiksi. Keittiöiden harmaa vesi ja kompostoitu talousjäte lannoittavat ruokaa tuottavia puutarhoja. Samaan aikaan voimalaitoksen generaattorin hukkalämpö lämmittää 70 prosenttia kaupungin rakennuksista.
Kööpenhamina on myös johtava matalaenergisen liikenteen kaupunki, jossa polkupyörillä on merkittävä rooli paikallisliikenteessä. Kaupunki pitää yllä kaupunkilaisten käytössä olevia polkupyöriä, joiden kulut katetaan myymällä pyörien pinnasta mainostilaa.
Zero-waste-puisto
Yhdysvalloissa on huomattu uuden ajattelun edut. Chattanoogan kaupunki Tennisiissä on muuttunut maan saastuneimmasta kaupungista erääksi puhtaimmista. Aikaa muutokseen kului vain kolme vuosikymmentä.
Nyt suunnitelmissa on luoda Zero-waste-puisto, jossa sijaitsisi tehtaita, kauppoja ja asuntoja. Alue täydentäisi kaupungin muodonmuutoksen. Tarkoituksena on yhdistää noin 30 taloa maanalaisilla tunneleilla, jolloin lämpö, ilmastointi ja veden jakelu voitaisiin hoitaa keskitetysti.
Se voittavatko edellä mainitun kaltaiset ratkaisut alaa, riippuu meistä jokaisesta.
- Ongelmana ei ole vain rahan puute, vaan ihmisten ja liike-elämän sitoutuminen nykyiseen jätteitä suoltavaan systeemiin. Kun kansalaiset saavat lisää tietoa, voi heistä muodostua vastavoima teollisuuden lobbareille, uskoo O'Mear.
23.9.2005 Tiina Sandberg
Lähde:
World Watch News
Lisätietoa internetissä:
Urban ecology in Australia
