Vaikutusten arvioinnilla kestäviin ratkaisuihin
Ympäristövaikutusten arviointi voi tuntua elämästä vieraantuneelta puuhalta. Me
diassa puidaan liito-oravien elinalueiden häviämistä tai vesistöjen fosforipäästöjä. Matti Meikäläistä kiinnostavat enemmän häneen itseensä vaikuttavat muutokset: Uskaltaako lapsia päästää enää koti-kadulle yksin? Tuleeko viheralueista villejä pöheikköjä vai urbaaneja puistoja?
Ajasta ennen suunnitelmien vaikutusten arviontia lienee monilla karvaita kokemuksia. Uudet tiet vedettiin sinne, missä oli edullisimmat tontit ja lähiöt rakennettiin tiheiksi betoniviidakoiksi. Muutoksiin oli vaikeaa, ellei mahdotonta vaikuttaa. Eipä ihme, että varsinkin kuntien hankkeisiin suhtaudutaan edelleen pelonsekaisella kyynisyydellä.
Tavat alkoivat muuttua, kun uudet lait ympäristövaikutusten arvioinnista sekä maankäytöstä ja rakentamisesta astuivat voimaan 1990-luvulla. Nyt lähes kuka tahansa saa äänensä kuuluville esimerkiksi kaavamuutosten suhteen. Myös maankäytön suunnittelijat - kaavoittajista rakennusyhtiöihin - ovat kiinnostuneita tekemään yleisöä miellyttävää jälkeä.
Ennakointi on helpoin ja halvin tapa vaikuttaa tulevaisuuteen, ja apuna siinä on ympäristövaikutusten arviointi, jonka selvityksiin kuuluvat tärkeänä osana ihmisiin kohdistuvat vaikutukset.
Pelkästään lainsäädäntöön ei ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnissa nojata. Yhteiskunta muuttuu jatkuvasti. Rakenteellinen muutos luo kasvavia kaupunkeja ja muuttotappiokuntia, uudenlaisia eläjiä, elämäntapoja ja -tilanteita. Alueiden kilpailukyky edellyttää eheää ja tasa-arvoiseksi koettua yhdyskuntaa.
Arvioinnissa on tärkeää jalkautua toimistosta, tilastojen keskeltä elämään, ihmisten joukkoon. Todelliset asenteet selviävät usein vain henkilökohtaisesti kysymällä. Toisinaan asenneilmasto voi muuttua hyväksyvämmäksi jo sillä, että byrokraattisena pidetty taho on aidosti kiinnostunut ruohonjuuritason kokemuksista. Ihmisten on helpompaa hyväksyä edessä olevat muutokset, kun he ovat saaneet siitä ajoissa tietoa ja äänensä kuuluviin. Lisäksi vallan mukana tulee vastuu: tätä me toivoimme, joten siitä on pidettävä huolta.
Asiantuntijan tehtävänä on onkia esiin myös hiljainen tieto. Etenkin lapsilla ja vanhuksilla on näkökulmia joita työikäiset aikuiset eivät välttämättä osaa huomioida. Juuri näiden ryhmien on yleensä vaikea saada ääntään kuuluville. Eri persoonatkin ovat erilaisia kannanotoissaan: joku on aina totuuden torvena, kun taas toinen ei uskalla kertoa ajatuksistaan kysymättä.
Ihmisiin kohdistuvat vaikutukset voivat olla lähes mitä tahansa. Arvioinnilla yritetään selvittää, miten suunniteltu muutos vaikuttaisi alueen ihmisten hyvinvointiin, arjessa selviytymiseen, ympäristön kokemiseen ja monessa mielessä tasa-arvoon. Oikeastaan kaikella on sosiaalinenvaikutuksensa. Esimerkiksi maankäytön ratkaisut vaikuttavat turvallisuuden kokemiseen, palvelujen saatavuuteen ja yleensä alueen henkeen.
Kokonaisvaltaiseen suunnitteluun tarvitaan monipuolisia asiantuntijoita. Kunnissa ympäristö- ja kaavoitusosastot saavat seurakseen osaajia läpi hallinnon, ja esimerkiksi terveyssektorin avulla tekninen toteutus voi toimia paremmin. Luonnontieteellinen ja ihmistieteellinen näkemys kohtaavat paremmassa kehityksessä.
Ympäristövaikutusten arviointi on lopulta aina ihmislähtöistä, sillä sen avulla pyritään turvaamaan kestävän kehityksen toteutuminen - hyvät elinolosuhteet nyt ja tulevaisuudessa.
25.11.2005 Taru Pöysä
Lisätietoa internetissä:
Kaavoitustermistöä
