Vankilan vihreät arvot
Lounais-Suomen vankilaa, eli tuttavien kesken Kakolaa, ei heti miellä ympäristöajattelun tyyssijaksi, mutta muurien takaa löytyy vastuullisia toimijoita, joille ympäristönsuojelu on tärkeä asia.
Vankilan talousjohtaja, Petteri Kaleva, on aidosti kiinnostunut ympäristöasioista. Hänen mielestään Itämeren saastumisen ja ilmastonmuutoksen kaltaiset muutokset ovat hälytysmerkkejä, joihin on reagoitava. Vastuu ympäristöasioista ulottuu myös vankilan muurien sisäpuolelle.
Kuin pieni kaupunki
- Täällä Kakolassa suurin ympäristövaikutus syntyy jätteestä. Meillä on yli 400 vankia, joille järjestetään erilaista toimintaa ja samat palvelut kuin ulkopuolellakin. Olemme jätteen tuottajina oikeastaan kuin pieni kaupunki, Kaleva pohtii.
Suurimmat jätemäärät syntyvät hänen mukaansa vankilan erilaisista toiminnoista. Toisin kuin vastaavan kokoisessa valtionvirastossa, syntyvä jäte ei ole paperipainotteista, vaan sisältää myös huomattavia määriä ongelmajätteitä.
- Toinen selvä ero on siinä, että meillä ei valoja sammuteta virastoajan päätteeksi. Kun valaistavaa kerrospinta-alaakin on noin 55 000 neliötä, niin loisteputkia ja hehkulamppuja kuluu suuret määrät, kertoo Kaleva.
Energiankulutus on suurta myös siksi, ettei vankilan jopa 150-vuotiaita rakennuksia ole alunperin suunniteltu energiatehokkuutta ajatellen. Selleissä ja muissa tiloissa on korkeutta huomattavasti yli nykyisten standardien, mikä lisää lämmitettävää kuutiomäärää huomattavasti.
Uuteen vankilaan paremmat järjestelmät
Kun vankila muuttaa Turun Saramäkeen vuonna 2007, saadaan myös kierrätystä ja energiansäästöä tehostettua.
- Meillä ei itse asiassa ole tällä hetkellä ympäristösuunnitelmaa, sillä sen laatiminen näihin tiloihin olisi ollut hankalaa, ja lähestyvän muuton vuoksi myös osittain turhaa, työtä. Saramäen uuteen vankilaan sellaista kyllä suunnitellaan, Kaleva kertoo tulevaisuuden näkymistä.
Muuton myötä Kakolan vanhat vankilarakennukset jäävät tyhjilleen. Millaisessa käytössä Petteri Kaleva ne mieluiten näkisi?
- En ole perillä kaikista suunnitelmista. Mielestäni olisi kuitenkin tärkeää että yleisö pääsisi tutustumaan rakennuksiin ja että niille löytyisi luontevasti ylläpidon tuottava jatkokäyttö, Kaleva miettii.
Häntä arveluttaa myös 20 hehtaarin puistoalueen kohtalo. Aikaisemmin sitä hoidettiin vankien voimin, mutta nykyään työstä vastaa kaksi puutarhuria. Kaleva toivookin, että alueen tulevalla omistajalla riittää resursseja myös kauniin puiston ja sen vanhojen puiden kunnossapitoon.
16.1.2006 Tiina Sandberg
Lisätietoa internetissä:
www.vankeinhoito.fi
Lounais-Suomen vankila
