Biopolttoaineet – Puolesta ja vastaan

Biopolttoaineet jakavat mielipiteitä ja niihin kohdistuu suuria sosiaalisia ja ekologisia ongelmia. Näistä polttoaineista saatava hyöty, kuten esimerkiksi merkittävä päästöjen vähennys tieliikenteessä, on ristiriidassa niistä aiheutuviin vaikutuksiin ihmisten hyvinvoinnille ja ympäristön tilalle.

13 prosenttia maailman kasvihuonekaasupäästöistä tulee liikenteestä. Ilmastonmuutosta ehkäistäessä onkin tärkeä vähentää liikenteestä johtuvia päästöjä ja löytää vaihtoehtoisia malleja nykyisen öljyyn pohjautuvan järjestelmän rinnalle.  Erilaisten biopolttoaineiden, kuten esimerkiksi bioetanolin ja biodieselin, käyttöä on suunniteltu lisättävän tulevaisuudessa ja jotkut pitävät niitä ratkaisuina ongelmakohtiin.

Bensiini-tai dieselöljypolttoiseen kulkuneuvoon verrattuna biopolttoaineilla liikkuvat kulkuneuvot vähentävät päästöjä huomattavasti. Esimerkiksi sokerijuurikkaista jalostettu bioetanoli vähentää päästöjä 48 prosenttia ja rapsibiodiesel 44 prosenttia. Tulevaisuudessa tekniikan kehittyessä päästöt tulevat varmasti vähenemään entisestään.

Ongelmana kuitenkin on biopolttoaineiden valmistus ja koko tuotantokaari.  On arvioitu, että jos biopolttoaineiksi jalostettavien kasvien kasvattamiseen käytettävä peltoala metsitettäisiin, vähennettäisiin päästöjä moninkertaisesti enemmän kuin itse biopolttoaineiden käytössä vähennetään. 

Toisten hyöty on toisten haitta

Sademetsäalueiden kaataminen ja valjastaminen biopolttoaineiden tuotantoon on edesvastuutonta ja pahentaa ongelmia entisestään. Huono esimerkki on erään suomalaisen yrityksen pyrkimys maailman suurimmaksi palmuöljyn tuottajaksi – metsiä kaadettaessa vapautuu paljon kasvihuonekaasuja, eläimiä ja kasveja saatetaan uhanalaisiksi sekä ihmisiin kohdistuu monenlaisia sosiaalisia ongelmia.

Ihmisiin kohdistuvista ongelmista puhuttaessa pitää myös muistaa biopolttoaineiksi tarkoitettujen kasvien viljelyn eettisyys. Osa kasveista on ruokakasveja, kuten esimerkiksi maissi, peruna, ohra ja vilja. Ei ole kestävää ajaa autoa joka kulkee ruokakasvista saadulla polttoaineella kun suuri osa maailman ihmisistä kärsii nälänhädästä.

Kestävämpiä ja eettisempiä ovat niin sanotut toisen sukupolven biopolttoaineet jotka tuotetaan häiritsemättä ruuantuotantoa. Tälläisiä polttoaineita saadaan esimerkiksi hakkuujätteestä ja lannasta.  Jatkossa pitääkin tukea kyseisten kestävien biopolttoaineiden tutkimusta ja käyttöä. Kaikkien ihmisten kannattaisi miettiä mitä oman autonsa tankkiin laittavat.

 Tulevaisuus näyttää ovatko biopolttoaineet tulleet maailmaan jäädäkseen. Varmaa kuitenkin on, ettei koko maailman liikenne voi turvautua pelkkiin biopolttoaineisiin.


Tuomas Aljoki
6.6.2009