Biopolttoaineet bensa-asemille

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarisesta on tullut innokas bioenergian puolestapuhuja. Hän ei säästellyt ylisanoja maalaillessaan bioenergian tulevaisuudenkuvia Jyväskylässä KoneAgria 2005 -näyttelyä avatessaan.

- Esimerkiksi metsähakkeen käytön arvioidaan lisääntyvän viime vuoden vajaasta neljästä terawattitunnista lähes 12 terawattituntiin kohta 2010-luvulle tultaessa. Käytännössä tämä merkitsee niin kutsutussa risupakettipäätöksessä tavoitteeksi asetettujen lukemien – esimerkiksi 5 miljoonan kiintokuutiometrin – saavuttamista jo ennen vuotta 2010, havainnollisti ministeri Mauri Pekkarinen.

Biopolttoaineista kalliin öljyn korvaajia

Ministeri painotti, että bioenergia näyttelee jo nykyisellään suurta roolia suomalaisessa energiantuotannossa. Pekkarinen näki etenkin metsien merkityksen korostuvan lähivuosina. Peltojen energiantuotantopotentiaalia ei kuitenkaan pidä unohtaa.

- Myös pelto on noussut viimeisen vuoden aikana entistä tärkeämpään rooliin energiapolitiikassa. Peltoenergian merkittävistä uusista mahdollisuuksista haluan kiinnittää huomiota erityisesti suomalaisten peltojen kapasiteettiin liikenteen polttoaineiden tuotannossa, ministeri tähdensi.

Öljyn maailmanmarkkinahintojen nousu viimeaikaisten luonnonmullistusten johdosta on Pekkarisen mielestä saanut koko Euroopan miettimään uudelleen enegiarakennettaan.

- Euroopassa on havahduttu entistä tomerammin pohtimaan, miten öljyn saatavuuden heilahduksia voitaisiin pehmentää ja miten tämä voitaisiin tehdä niin, että samalla vähennettäisiin kasvihuonekaasupäästöjä, kertoi ministeri.

Energiatalouden uudelleenarviointi on saanut Euroopan Unionin asettamaan tavoitteekseen, että vuoteen 2010 mennessä kaikesta liikenteen polttoaineesta olisi bio- ja kaasupohjaista 5,75 prosenttia ja vuoteen 2020 mennessä peräti 20 prosenttia.

Kannattavuus riippuu kysynnästä

Ministeri näki ettei Suomessa voida tällä hetkellä käyttää maan biovarantoa polttonesteiden, kuten biodieselin tai etanolin, valmistamiseen. Tämä ei kuitenkaan hänen mukaansa ole riittävä syy jäädä sivuun Euroopan kasvavilta biopolttoaine- markkinoilta.

- Käsitykseni on, että asiassa nopeasti etenemisen kannalta kysynnän synnyttäminen – jos se on autoilijoiden kannalta tehtävissä kohtuuhintaisesti – on biopolttoaineiden käytön edistymisen kannalta ratkaisevan tärkeää, Pekkarinen tiivisti.

Ministeri on omien sanojensa mukaan toivonut, että Suomessa arvioitaisiin mahdollisuudet biopohjaisten polttoaineiden jakelulle. Mikäli erilaisilla toimilla saataisiin luotua kysyntää, ilmaantuisi sitä kautta myös vastaava tarjonta.

Valmiuksia lisätä biopolttoaineiden tuotantoa löytyy Pekkarisen mukaan muun muassa ohran tuotannon ylijäämästä, joka etanoliksi valmistettuna voisi korvata noin 6 prosenttia kaikesta Suomessa käytettävästä bensiinistä. Tälläisen tuotannon käynnistäminen ei pelkästään takaisi parempaa energiaomavaraisuutta, vaan sillä olisi myös muita positiivisia vaikutuksia.

- Myös kasvihuonekaasupäästöjen väheneminen, sekä biopolttoaineiden tuotannon työllisyyttä kohentava ja aluekehitystä tukeva merkitys tulee ottaa huomioon silloin kun lopullisia ratkaisuja näissä asioissa tehdään, totesi Pekkarinen puheensa lopuksi.


28.10.2005 Tiina Sandberg


Lisätietoja internetissä:
Bioenergia Suomessa internet-palvelu