Energian käyttö Suomessa
Suomalaisten olisi syytä tarkailla objektiivisesti energiantarpeen kasvuennusteita: väki vähenee, energiatehokkuus lisääntyy, mutta energiaa tarvitaan jatkuvasti enemmän.
Suomessa energiaa käytetään todella paljon. Esimerkiksi uuden vuosituhannen alussa jokainen Suomessa asunut kulutti keskimäärin 250 gigajoulea sähköä ja lämpöä.
Verrattuna vaikkapa Kiinan lukuihin on Suomen energiankulutus hätkähdyttävää: ainakin nelisen vuotta sitten Suomen asukas käytti energiaa lähes kahdeksan kertaa ja sähköä peräti 19 kertaa enemmän kuin kiinalainen veljensä!
Energiaa kuitenkin kuluu täällä aivan toiseen malliin, koska ilmasto on kylmä ja teollisuuden rakenne energiaintensiivistä. Myös etäisyydet ovat melko pitkiä ja hyvinvointivaltiossamme lyhyetkin matkat on totuttu taittamaan moottoriajoneuvoilla.
Lisäksi energian käyttö lisääntyy hyvinvoinnin mukana; energiankulutus on kasvanut 70-luvun alusta yli puolitoistakertaiseksi, samalla kun teollisuuden tuotanto ja maamme rakennuskanta ovat kaksinkertaistuneet.
Käyttäjät ja käytettävät
Teollisuus kuluttaa noin puolet tuotetusta energiasta. Varsinkin metsäteollisuus vaatii paljon energiaa. Toisaalta Suomen teollisuus käyttää melko paljon uusiutuvia energianlähteitä - sähkö tietyst ostetaan usein valtakunnanverkosta.
Lämmitys vie myös suuren osan, lähes neljänneksen energiasta. Liikenteen osuus ei ole juurikaan pienempi. Loput kymmenisen prosenttia päätyvät kotitalouksien, maatilojen ynnä muiden käyttöön.
 |
Primääri vai sekundääri?
Primäärienergia on jalostamatonta luonnon energiaa. Sitä ovat esimerkiksi tuuli, auringon säteily ja uraani. Primäärienergia jaetaan uusiutuvaan ja uusiutumattomaan energiaan.
Sekundäärienergia on jalostettua primäärienergiaa. Sekundäärienergiaa ovat esimerkiksi sähkö, kaukolämpö ja bensiini. Suurin osa sekundäärienergiasta menee suoraan energian loppukulutukseen.
Uusiutuva vai uusiutumaton?
Uusiutuvia energianlähteitä ovat vesivoima, tuuli, aurinko, maalämpö, biopolttoaineet sekä aalloista ja vuorovedestä saatava energia. Aalto- ja vuorovesienergia eivät käytännössä ole hyödynnyskelpoisia Suomessa. Maalämpö kelpaa lämmitykseen, muttei sähköntuotantoon.
Uusiutumattomia ovat sitten kaikki loput - energiankäytön nopeuden ja ihmissukupolven pituuden huomioiden myös turve. Suomi on uusiutuvien energianlähteiden käytön kärkipäässä verrattuna muuhun Eurooppaan.
Energian säästäminen
1990-luvun alun energiansäästöohjelman tavoitteena oli kulutuksen vähentäminen 10-15 prosentilla vuoteen 2010 mennessä. Keinoina ovat muun muassa taloudellinen ohjaus, säädökset, määräykset ja vapaaehtoiset sopimukset.
Tällä hetkellä kuitenkin näyttää siltä, että kulutus edelleen lisääntyy. Vaikka sähkönkäytön kasvua vähentää uuden laitekannan paraneva energiatehokkuus, ei kasvu silti käänny laskuun. Myös lämmityksen energiatehokkuus kehittyy jatkuvasti. Tehokkuuden lisäksi tarvitaan tietenkin kulutuksen vähentämistä.
Valtaosa suurista teollisuuslaitoksista on tehnyt energiansäästösopimuksen. Energiansäästö vaatii paljon investointeja, mutta juuri teollisuudessa säästöjen vaikutus on suurin. Lämmön käytön säästömahdollisuudet ovat noin 2-3 -kertaiset sähköön verrattuna.
Kestävä energiateknologia
 |
Uusiutuvien energialähteiden tarve maailmalla kasvaa nopeasti. Suomella on kaikki edellytykset kehittää kestävää energiateknologiaa - maastamme löytyy sekä tietoa että taitoa, ja rahaakin meillä on enemmän kuin useimmilla muilla mailla.
Suurimpana esteenä kehitykselle lienee tällä hetkellä hajanainen ja heittelehtivä tukipolitiikka.
11.07.2002 Taru Pöysä
Lisätietoa internetissä:
