Mikä ihmeen päästökauppa?

Suomi on sitoutunut EY:n päästökauppadirektiivin mukaiseen päästökauppaan, jonka ensimmäinen jakso toteutuu aikavälillä 2005 - 2007.

 

Päästökauppa poikkeaa Kioton sopimuksesta siten, että päästörajat ovat laitoskohtaisia. Suomessa päästökauppa tulee koskemaan 150 yritystä ja noin 500 energiantuotanto- ja teollisuusprosessilaitosta.

Päästöoikeuksia vuosille 2005 - 2007 myönnettiin yhteensä 136,5 miljoonaa hiilidioksiditonnia. Tavoitteena on jatkaa päästökauppaa viiden vuoden jaksoissa ja päästä vuoteen 2012 mennessä vuoden 1990 hiilidioksidipäästöjen tasalle. Tämä tavoite olisi uusimpien laskelmien mukaan 76,77 miljoonaa hiilidioksiditonnia.

Vaikutus energialaitoksiin

Laitoksille, joita päästökauppa koskee, on laskettu edellisten vuosien päästöjen, sekä tuleva uusi teknologia ja kehitys huomioon ottaen, tietyn suuruinen päästöoikeus.

 

Näiden laskelmien mukaan erillisen kaukolämmön tuotannon ja yhdistetyn yhdyskuntien sähkön ja lämmön tuotannon päästöoikeudet kasvavat viime vuosien päästömääriin verrattuna. Tämä tosin riippuu suurelta osin laitoksen käyttämästä polttoaineesta.

 

Lisäksi monien laitosten kohdalla päästöoikeuksia tullaan kohtuullistamaan, mikäli niiden katsotaan saavan tämän laskukaavan mukaan kohtuuttoman pienet tai suuret päästöoikeudet.

Päästökauppa ja sähkön hinta

Sähkön markkinahinta ei tulevaisuudessa riipu yksinomaan päästökaupan mahdollisesti aiheuttamista lisäkustannuksista, vaan siinä tulee huomioida myös sähkön kysynnän ja tarjonnan kohtaaminen, vaikka toki päästökaupan alkaessa päästöttömien sekä vähäpäästöisten energiantuotantomuotojen kilpailukyky paranee ja tuotantokapasiteetti lisääntyy.

 

Yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotannon päästökaupan kustannukset ovat selvästi alhaisemmat kuin nykyisten hiilipohjaisten energiantuotantomuotojen ja siksi se on vahvoilla myös päästökaupan alkamisen jälkeen.

Sanastoa

 

PÄÄSTÖKAUPPA = Päästökaupassa osallisena olevat laitokset ja yritykset tarvitsevat päästöjään vastaavan määrän päästöoikeuksia, joilla ne voivat myös käydä kauppaa. Yritykset, jotka eivät pysy niille annetuissa päästörajoissa, voivat ostaa lisää päästöoikeuksia yritykseltä, joka päästää vähemmän kuin sen oikeudet ovat.

KIOTON SOPIMUS = Sopimus on solmittu 1997 ja sen mukaan teollisuusmaiden yhtenäisiä kasvihuonepäästöjä tulee vähentää ainakin 5% vuoden 1990 tasosta. Tavoite tulisi saavuttaa vuoteen 2012 mennessä. Päästöoikeudet jaetaan maakohtaisesti, ei siis laitoskohtaisesti, kuten EU:ssa.

PÄÄSTÖOIKEUS = Päästömäärä, joka maalla tai yrityksellä on oikeus päästää. EU-direktiivin mukaan päästöoikeuksien määrä lasketaan tietyn kaavan mukaan vuosien 1998-2002 päästömäärien perusteella. Päästöoikeus koskee CO2- eli hiilidioksidipäästöjä.

10.11.2004 Niina Koittola

 

Lisätietoja Internetissä:

Motiva: Päästökauppa