Otsoni - ongelma astmaa sairastaville

Alailmakehässä eli troposfäärissä otsoni on haitallinen kaasu. Otsoni, vähäisissä määrin, kuuluu luontaisesti troposfäärin kemiaan, mutta jo pienikin otsonimäärän lisäys on haitallista. Otsonia syntyy lähinnä fossiilisten polttoaineiden käytöstä.

Alailmakehän otsoni syntyy taajamissa, niin kuin monet muutkin ilmansaasteet. Otsonin tapa reagoida muiden ilmansaasteiden kanssa aiheuttaa sen, että ilman otsonipitoisuus on suurempi taajamien ulkopuolelle, kuin taajamissa. Puhtaammassa ilmassa otsoni on melko pysyvä yhdiste, joten se kulkeutuu ilmavirtojen mukana kauas taajamien ulkopuolelle.

Helsingin Sanomien mukaan Töölön mittausasemalla, Helsingin keskustassa, on ilman otsonipitoisuus huomattavasti korkeampi yöllä, hiljaisen liikenteen aikaan, kuin päivällä. Tikkurilan mittausasemalla, taajamien ulkopuolella, on ilman otsonipitoisuuden keskiarvo noin 2,5 kertainen, Töölön mittausasemaan verrattuna.

Jopa kaukana taajamista sijaitsevalla Utön saarella on ilman otsonipitoisuuden keskiarvo korkeampi kuin Helsingissä, kertoo Turun Sanomat. Utön ilman korkea otsonipitoisuus johtuu kaukokulkeutumasta, lähinnä keskisestä Euroopasta.

Alailmakehän otsonimäärä vähenee, mutta ongelmia riittää edelleen

Eu: n ilmastoraportin mukaan entisen, DDR: n alueella on ilman otsonipitoisuutta mitattu jatkuvasti 1950- luvun alusta alkaen. Mittaustulokset osoittavat, että ilman otsonipitoisuus nousi 1990- luvun puoliväliin saakka noin 2 prosenttia vuodessa. Tämän jälkeen ilman otsonipitoisuus on Euroopassa jonkin verran vähentynyt. Myönteiseen kehitykseen on ennen kaikkea vaikuttanut sekä liikenteen, että teollisuuden tiukentuneet päästörajoitukset.

Euroopan Unionin otsonidirektiivi määrittelee ilman sallitun otsonipitoisuuden. Vaikka otsonimäärän kasvu on lähes pysähtynyt Euroopassa niin Eu: n direktiivissä määrätyt raja- arvot ylitetään eri puolilla Eurooppaa jopa 3000 kertaa vuosittain.

Suomen ympäristökeskuksen raportin mukaan otsoniylimäärä ilmakehässä on haitallista monilla tavoin. Otsoni aiheuttaa ihmiselle silmien ärtymystä, yskää, kurkun kuivumista, hengitysvaikeuksia sekä erilaisia yleisoireita kuten pahoinvointia, rintakipua ja väsymystä. Erityisen alttiita otsonin haitallisille vaikutuksille ovat vanhukset ja astmaatikot.

Maataloustutkimuslaitosten tekemissä kenttäkokeissa on voitu todistaa, että lisääntynyt otsonimäärä heikentää kasvien yhteyttämistä ja aineenvaihduntaa ja vähentää niiden kasvua. Suomessa on ilman otsonipitoisuuksia ja satomääriä vertailemalla voitu todistaa, että runsas ilman otsonimäärä aiheuttaa satotappioita varsinkin kevätvehnälle, tomaatille, perunalle sekä joillekin ruoholajikkeille.


Pekka Lehtinen