Mikä Koroinen?

Aurajokilaakso on valittu yhdeksi Suomen kansallismaisemista. Se on myös keskeinen osa Turkuun suunnitteilla olevaa kansallista kaupunkipuistoa. Koroisten ja koko Aurajokilaakson kulttuurimaisemassa ihmisen ja luonnon välinen pitkäaikainen vuorovaikutus on selvästi näkyvissä. Kokonaisuudessaan Aurajokilaakso kuvastaa osaltaan suomalaista identiteettiä. Koroisten maatilan rakennukset ja sitä ympäröivät pellot kertovat maanviljelyperinteestä. Vain kahden kilometrin etäisyydellä Turun ydinkeskusta on löydettävissä rauhaa henkivä maalaismaisema ja maalaistalon pihapiiri.

Kestävän kehityksen Koroinen

Turun ammattikorkeakoulun ja Koroisten yhteinen historia alkaa vuodesta 2000, kun Turun ammattikorkeakoulun kestävän kehityksen koulutusohjelma vuokrasi rantatalon opiskelijoiden asunnoiksi ja ekologisen elämäntavan koekentäksi. Samana vuonna myös luonnonmukaisen viljelyn käyttöön varattu pelto siirtyi koulutusohjelman käyttöön.

Koroisten torpparisuvun pitkäaikaisista vuokra-asukkaista viimeinen muutti pois vuonna 2007. Koroinen ei kuitenkaan autioitunut, sillä Turun kaupungin tilalaitos tarjosi Koroisten kaikkia rakennuksia Turun ammattikorkeakoululle, koska arvokkaalle tilakokonaisuudelle haluttiin löytää yksi toimija useiden sijaan. Koroisten maatila-alueen asuinrakennuksista neljässä asutaan. Rannassa sijaitsevassa ekotalossa asuu opiskelijoita, entisessä väentuvassa ammattikorkeakoulun henkilökuntaa ja entisessä muonamiehen torpassa kaupungin vuokralainen. Yksi vanhoista torpista on yksityisessä omistuksessa.

Vuoden 2007 jälkeen ammattikorkeakoulu onkin toiminut aktiivisesti Koroisilla.
Nykyisin päärakennuksessa toimii sunnuntaikahvila ja luonnonmateriaalien ja niistä valmistettujen käsitöiden myymälä sekä näyttelytila. Päärakennuksen tiloja ja saunaa vuokrataan myös ulkopuolisille. Majoituspalveluitakin voi tiedustella. Koroisten sunnuntaikahvilaa, myymälää ja tilojen vuokraustoimintaa pyörittää opiskelijaosuuskunta Tekym.

Projektielämää

Tähän mennessä Koroisilla on toiminut maakunnan kehittämisrahoilla tuettu Lumo-projekti (2007 – 2009), jossa luonnonmateriaalit nostettiin tarkastelun keskiöön ja kehitettiin luonnonmateriaaliosaamista. Erityistä huomiota kiinnitettiin myös eri toimijoiden verkostoitumiseen. Lumo-projektin antia olivat muun muassa ’Risua ja rautalankaa’ -näyttely ja risukurssit, erilaiset luennot ja monet muut kurssit sekä työpajat. Projektissa kehitettiin paikallista luonnonmateriaaliosaamista ja ideoitiin uusia luonnonmateriaalien käyttötapoja, materiaalipankki sekä perustettiin lumoverkosto.fi -internetsivusto.

Vuosina 2009 – 2012 Koroisilla toimii ammattikorkeakoulun koordinoima poikkialainen ProNatMat-hanke (Promoting Natural Materials know-how), joka on EU:n tukema suomalais-virolainen yhteistyöhanke. ProNatMat-hankkeessa kehitetään luonnonmateriaaliosaamista edelleen. Hankkeen alkuvaiheessa on jo toteutettu olki-tuohinäyttely, joulupajat, puistopuuseminaari ja tuorepuun työpaja.

Lumo-keskuksen tulevaisuus

Tulevaisuudessa Koroisilla toimii Lumo-keskus, jonka toiminta levittäytyy kaikkiin Koroisten maatilan kunnostettuihin rakennuksiin. Lumo-keskus on luonnonmateriaaliosaamisen tietotaitokeskus ja luonnonmateriaalipankki, jonka palveluita kaikki halukkaat voivat ostaa. Suurella yleisöllä on edelleenkin mahdollisuus seurata läheltä keskuksen ja toimintojen kehittymistä. Lumo-keskuksen toimintaan kuuluvat erilaiset kurssit, työpajat ja näyttelyt.

Vanhoihin navettarakennuksiin on suunniteltu, ja osittain jo toteutettukin, luonnonmateriaalien ja restauroinnin materiaalipankkia. Alueelle kehitetään materiaalipankin lisäksi kiinteitä työpajoja ja palveluita kuten esimerkiksi muotoilu-, suunnittelu-, sahaus- ja korjauspalveluita. Toimintamalliksi on suunniteltu monialaista työosuuskuntaa.

Lumo-keskus tekee yhteistyötä myös muiden projektien kanssa. Esimerkiksi kulttuuripääkaupunki 2011 -hankkeista Flux Aura ja Fluxations, Saunalab ja Kulttuurikuntoilun keskuspuisto -hanke liittyvät kiinteästi Lumo-keskukseen ja Koroisten alueeseen. Tiivistä yhteistyötä tehdään myös lähialueen taiteilijoiden ja käsityöläisten kanssa.


11.4.2010

Teksti Tanja Hallenberg, Outi Tuomela