Suomalaisten kulutustottumukset uhka sademetsille

Ainoastaan trooppisella sademetsävyöhykkeellä menestyvästä öljypalmusta on muodostunut viime vuosikymmeninä tärkein kasviöljyn lähde. Samalla sen viljelystä on tullut merkittävä uhka sademetsille ja niistä riippuvaisille eliöille, koska sademetsiä raivataan nopealla tahdilla öljypalmuplantaasien tieltä.

Pääosa tuotannon kasvusta on tapahtunut 1970-luvulta lähtien Indonesiassa ja Malesiassa, joissa palmuöljyplantaasit kattavat yhteensä noin kolmasosan Suomen kokoisesta alueesta. Molemmat maat tuottavat FAPRI:n tutkimuksen mukaan nykyään noin 88 prosenttia. maailman palmuöljystä.  Tuotannon kasvu on ollut huimaa, Kaakkois-Aasiassa öljypalmuplantaasien pinta-ala on kolminkertaistunut viimeisen 15 vuoden aikana, eikä merkkejä palmuöljyn tuotannon kasvun taittumisesta ole.

Pääosa uusien plantaasien vaatimasta viljelysmaasta on saatu sademetsiä raivaamalla. Osin tämä johtuu viljelysmaan niukkuudesta, mutta eniten uuden maan tarvetta ruokkivat kestämättömät, eroosiota ja maaperän happamoitumista aiheuttavat viljelytavat. Tyypillinen palmuyöljyplantaasi Kaakkois-Aasiassa on tuottava vain 25 vuoden ajan. Kestämättömän maankäytön seurauksena yksin Indonesiassa on WWF:n Rainforests for Biodiesel-selvityksen mukaan metsätöntä trooppista joutomaata arviolta 10-20 miljoonaa hehtaaria

Palmuöljyn maahantuonti Euroopan Unioniin on kaksinkertaistunut vuosien 2000 – 2006  välillä. Kasvu on YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO:n mukaan pääosin seurausta nopeasti kasvavan biopolttoaineteollisuuden raaka-aineen tarpeesta. Elintarvike- ja biopolttoaineteollisuus tarvitsevat molemmat yhä enemmän kasvisöljyjä tuotteidensa raaka-aineiksi.

Palmuöljyn kysynnän kasvua ruokkii kuitenkin pääasiassa elintarviketeollisuus, jonka käyttöön tuotetun palmuöljyn tuotanto kasvaa FAO:n mukaan 1,5 prosentin vuosivauhtia. Järjestö ennakoi vuoteen 2030 mennessä palmuöljyn tuotannon kaksinkertaistuvan. 80 prosenttia maailmalla tuotetusta palmuöljystä käytetään elintarviketeollisuuden tarpeisiin. Lopusta 20 palmuöljyä tehdään muita teollisia hyödykkeitä kuten kosmetiikkatuotteita, shampoota, voiteluaineita, vahoja ja biopolttoainetta.

Suomalainen elintarviketeollisuus laiminlyö vastuunsa

WWF teki syksyllä 2007 kyselyn 28 Suomessa toimivalle elintarvikekonsernille.
- Kyselyllä kartoitettiin yhtiöiden ympäristövastuupolitiikkaa, palmuöljyn ja palmunydinöljyn käytön laajuutta, sekä ovatko yhtiöt tietoisia käyttämänsä palmuöljyn alkuperästä ja tuoteketjusta tropiikin plantaaseilta valmiiseen tuotteeseen. Vain seitsemän yritystä vastasi kyselyyn ja niistäkin vain kaksi on käytännössä tiedustellut raaka-ainetoimittajiensa tuotantotapojen ympäristövaikutuksia ja plantaasityöntekijöiden työolosuhteita, tuoreessa WWF:n Syökö suomalainen elintarviketeollisuus viimeisiä sademetsiä? - raportissa todetaan.

Samaisessa raportissa WWF kannustaakin yrityksiä ja valtioita asettamaan sitovia sääntöjä palmuöljyn tuotannolle. Järjestö painottaa, että palmuöljyn viljely ei sinällään ole ongelma, vaan nykyiset, usein kestämättömät viljely- ja tuotantokäytännöt. Valmiista laatusertifikaateista WWF tukee Kestävän palmuöljyn yhdistyksen RSPO-sertifikaattia, jolla varustettua palmuöljyä saadaan markkinoille vuoden 2008 alussa.


Vesa Karjalainen