Valailta loppuu aika

Etelä-Amerikan eteläisimmässä kärjessä on jo pitkään harrastettu häikäilemätöntä sukupuuttoon hävittämistä. Vainon kohteina ovat merten jättiläiset, valaat.

Valaiden säilymisen turvaamiseksi on luotu joukko erilaisia mekanismeja. Eräs näistä on niin kutsuttujen “turvapaikkojen” luominen. Ne ovat suojelualueita, joilla valaat ovat turvassa ja joilla niitä hyödynnetään kestävästi. Kiinnostuneille tarjotaan koulutusta, tutkimusmahdollisuuksia, valaiden katselua ja valasturismia.

Australia ja Uusi-Seelanti perustivat eteläisen tyynenmeren valaiden suojelualueen. Argentiina ja Brasilia toimivat myös tahoillaan ja yhdessä Etelä-Afrikan kanssa maat loivat laajan yhtenäisen suojelualueen. Valitettavasti nämä toimet eivät vielä takaa valaiden säilymistä.

Suurin uhka on edelleen metsästys, sillä eräät maat, kuten Japani ja Norja, ovat vuonna 1986 solmitusta sopimuksesta välittämättä jatkaneet pyyntiä.

Japanin hallitus on tehostanut pyrkimyksiään muodostaa kansainvälisen valaanpyyntikomitean sisälle pyyntiä kannattava enemmistö. Maa pyrkii määrätietoisesti valaiden kaupallisen pyynnin uudelleen sallimiseen. Japani on muun muassa luvannut kehitysmaille taloudellista apua, mikäli nämä kannattavat sen tavoitteita valaanpyyntikomissiossa.

Japani väittää että sen tavoitteet ovat ennen muuta tieteellisiä. Sen mukaan on välttämätöntä metsästää valaita, jotta niiden vatsan sisältöä päästään tutkimaan. Japanilaiset uskovat vakaasti valaiden olevan syyllisiä kalakantojen romahdukseen. On kuitenkin yleisesti tiedossa, etteivät japanilaisten pyytämät valaslajit syö suuria kaloja.

Japani on käyttänyt paljon aikaa ja vaivaa luodakseen sen vaikutelman, että valaan pyynti on sille sekä kulttuurisesti että taloudellisesti hyvin tärkeää. Valaan liha on Japanissa kuitenkin ylellisyystuote.

Tämän päivän valaskannat ovat vain 5 – 10 prosenttia siitä, mitä ne olivat vain kaksisataa vuotta sitten. Antarktiksen talven aikana valaanpyyntialukset purjehtivat edelleen eteläisen valaiden suojelualueen vesillä metsästämässä lahtivalaita tieteellisiin tarkoituksiin.

Jos valaiden kaupallinen pyynti sallitaan, katoavat ne muutamassa vuodessa sukupuuttoon.


1.8.2005 Sebastian Ortega Galli
Kirjoittaja on argentiinalainen vaihto-opiskelija, joka vietti lukuvuoden 04/05 Turun AMK:n kestävän kehityksen linjalla.


Lisätietoa internetissä:
Valaat WWF
www.whalewatch.org