Kööpenhaminan jälkeen vedenpaisumus?

Festivaaleilla järjestettiin keskustelutilaisuus Kööpenhaminan jälkeen vedenpaisumus? jossa Mira Käkönen haastatteli Suomen ympäristökeskuksen tutkija Jari Lyytimäkeä sekä Hyökyaalto-verkoston ilmastoaktivisti Noora Ojalaa. Keskustelu paneutui Lyytimäen ilmastonmuutosta käsittelevään kirjaan Jälkeemme vedenpaisumus? – Ilmastonmuutoksen ja meriensuojelun ekologiset kynnysarvot (Gaudeamus).

Lyytimäen mukaan ilmastonmuutoksen aiheuttamat ympäristömuutokset tapahtuvat jopa kymmenien tai satojen vuosien aikajänteellä - eikä niitä havaita lyhyellä aikavälillä - minkä takia muutoksia ei pidetä niin vakavina kuin ne ovat.

Hän myönsi että varsinkin mediassa uhkia liioitellaankin. – Riskit ovat todellisia, muttei tuoda ehkä esiin sitä epävarmuutta mikä näihin liittyy eikä näitä aikajänteitä että muutokset saattavat olla edessä vasta seuraavien sukupolvien aikana eikä suinkaan tässä ja nyt.

Ojala kertoi Hyökyaalto-verkoston pyrkivän suoraan toimintaan ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Hänen mukaansa ilmastonmuutoskeskustelu ei ota huomioon kulttuurisia muutoksia jotka on tarpeen tehdä: ei voida loputtomiin rakentaa ydinvoimaloita ja kuluttaa liikaa ekologiseen jalanjälkeen nähden.

Ojala antaa noottia myös suomalaiselle ilmastouutisoinnille. Erilaisten taulukoiden ja tuloksien esittelyä on ollut paljon, mutta ei uskalleta sanoa mitä muutoksia vaadittaisiin, esimerkiksi juuri kulutuksen vähentämistä.
– Monista ihmisistä tuntuu että on liikaa vaadittu meiltä suomalaisilta että me voitaisiin jotain tehdä toisin elämässämme.

Lopuksi keskusteltiin siitä mitä ilmastoneuvotteluilta voitaisiin Kööpenhaminan epäonnistuneen kokouksen jälkeen odottaa?

Ojalan mukaan teollinen lobbaus jota prosessissa tapahtuu, on tappanut aika hyvin poliitikkojen tahdon tulla sopimuksiin mukaan, ja jatkossa ei ehkä kauheasti tule muutoksia. Meksikossa tulee ehkä jonkinlainen sopimus, mutta se lähtee puhtaammalta pöydältä kun on kerran nähty että poliitikot epäonnistuvat tässä.

Lyytimäki huomautti että vaikka ilman kansainvälistä politiikkaa ei tällaista globaalia ongelmaa tulla ratkaisemaan, on myös mukana monia muita linjoja. Ruohonjuuritason toiminta, kuntien toiminta kaavoituksineen kaikkineen, tekniikan kehitys ja kansainvälinen politiikka – kaikkien näiden yhteisvaikutus ratkaisee mihin suuntaan mennään.