Ekologinen viljely ratkaisu nälänhätään?
Ilmastonmuutos tulee olemaan suuri haaste maataloudelle ympäri maapallon. Suuri huolenaihe on se, pystyvätkö erityisesti tärkeimmät ruokakasvimme sopeutumaan nopeasti muuttuvaan ilmastoon. Tämä yhdistettynä ihmisten muokkaamaan kasvien kapeaan geenipohjaan ja lajikkeiden vähyyteen aiheuttavat suuren riskin. Tulevaisuudessa nälänhätä voikin kohdata suurta osaa maapallomme asukkaita.
Kasvien aiempi, luonnollisesti laaja geenipohja on mahdollistanut sen, että ne ovat pystyneet sopeutumaan muuttuviin olosuhteisiin ja selviämään vaikeammistakin ajoista. Ihminen on kuitenkin jalostanut kasveja jo pitkään. On siis koetettu saada ruokakasveista tuottavampia ja olosuhteisiin parhaiten sopivimpia. Tämä on kuitenkin johtanut siihen, että kasvit ovat puolustuskyvyttömiä uusien muutosten edessä. Ilmaston lämmetessä viljelykasvien tuholaiset levittäytyvät pohjoisemmaksi, jossa kasvit eivät ole tottuneet niihin. Jalostetut kasvit ovat usein myös alttiimpia erilaisille taudeille.
Geenimuunneltujen kasvien viljelmillä ei maaperään lisätä välttämättä ollenkaan orgaanista ainetta, joka johtaa väistämättä eroosio-ongelmiin. Tällainen viljelysmaan kertakäyttöisyys voi koitua ongelmaksi aavikoitumisenkin nakertaessa yhä pienenevää peltopinta-alaa. Fossiilipohjaiset keinolannoitteet voivat auttaa hetkellisesti, mutta nekin kallistuvat jatkuvasti. Nähtäväksi jää saavuttaako ekologinen luonnonmukaisempi viljely suuren suosion vai jääkö sen osuus kokonaisviljelystä vain marginaaliseksi.
Laura Lepistö



