Vertical farming - Ekologista viljelyä uudella otteella

Yli puolet maailman väestöstä asuu nykyään kaupungeissa. Vuoteen 2050 mennessä meitä on jopa kolme miljardia enemmän ja arviolta 80 prosenttia ihmisistä tulee asumaan tuolloin kaupungeissa. Lisääntyvän populaation ruokkimiseen tarvitaan arviolta 20 prosenttia Brasilian valtiota suurempi pinta-ala, jos käytämme yhä perinteisiä viljelymenetelmiä, kuten tänä päivänä.

Jopa 80 prosenttia viljelykelpoisesta maa-alasta on jo käytössä eikä maailman biodiversiteetti kestä enää lisääntyvää luonnontilaisten alueiden katoa. Tarvitsemme siis kipeästi uusia avauksia ja innovaatioita.

Columbian yliopiston professori Dickson Despommier ja hänen opiskelijansa ovat kehittäneet vastaukseksi nk. Vertical farming –käsitteen. Ideana on tuottaa ravintoa korkeissa tornitaloissa tehokkaasti, ekologisesti ja puhtaasti. Kasvihuoneviljely ei ole mikään uusi keksintö, mutta Columbian yliopiston väki on päättänyt skaalata idean aivan uudelle tasolle, jotta kasvavan väestön aiheuttamiin ongelmiin kyettäisiin vastaamaan.

Vertical farmingin avulla kyetään erityisesti vastaamaan väestön kasvun, ilmastonmuutoksen ja biodiversiteetin vähenemisen haasteisiin. Kun ruuan tuotanto kyetään tekemään tiiviisti asutuksen sisällä vähenevät maatalouskoneiden (esim. traktorit ja puimurit) sekä ruuankuljetuksen päästöt radikaalisti. Samalla tarve suurien maa-alojen kahlitsemiselle viljelykäyttöön vähenee, jolloin luonnontilaiselle ympäristölle jää enemmän pinta-alaa. Kaikki rakennusten tarvitsema energia on tarkoitus tuottaa uusiutuvista energialähteistä, kuten bio- ja aurinkoenergiasta. Kun otetaan vielä huomioon, että luonnontilaiset metsät ovat maailman suurimpia kasvihuonekaasunieluja, voidaan tätä uutta innovaatiota pitää erittäin varteen otettavana vaihtoehtona globaalien ongelmien torjunnassa.

Columbian yliopiston tutkijat lisäävät vertical farmingin positiivisiin puoliin vielä ympärivuotiset ja varmat sadot, mahdollisuuden tuottaa kaikki ruoka luomuna ilman hyönteis- ja kasvimyrkkyjä, vesistöjen rehevöitymisen vähenemisen, kun kaikki vesi kierrätetään järjestelmässä, sekä uudet työpaikat ja kaupunkialueiden kehittymisen.

Konseptin isä professori Despommier kuvaakin ideaansa osuvasti:
”Vaikkei se olekaan aivan luonnollista… tuloksena saamme takaisin loput maailmasta. Ja minä teen sen valinnan koska tahansa.”

7.10.2009
Ville-Veikko Mastomäki
Kirjoittaja on kestävän kehityksen opiskelija Turun ammattikorkeakoulusta


Lisätietoja:
Vertical farm