Sietämätön mekkala

Euroopassa on herätty vasta viime vuosina meluongelmaan. EU:n ympäristömeludirektiivi on vuodelta 2002. EU:n direktiivin mukaan jäsenmaiden kaupungit, joissa asuu yli 250 000 ihmistä, joutuvat vuoden loppuun mennessä tekemään digitaalisia karttoja kovasta liikenteen melusta kärsivistä alueista. Suomessa velvoite koskee siis vain Helsinkiä.

Maaliskuun Helsingin sanomien artikkelissaan toimittaja Minna Lindgren kertoo, että Suomen kansallinen meluntorjunnan toimintaohjelma valmistui vuonna 2004. Ympäristökeskusten tavoitteena on torjua melua ja säilyttää hiljaisia alueita. Lindgren kirjoittaa, että tavoitteissa on kaksi ongelmaa: meluntorjuntaan ei ole rahaa ja hiljaisia alueita ei löydy.

Melu vaikuttaa kielteisesti ihmisen terveyteen ja hyvinvointiin. Melu häiritsee ja vaikeuttaa työskentelyä, lepoa, nukkumista ja oppimista. Stressi ja monet muut enemmän tai vähemmän tutkitut psyykkiset ja fyysiset ongelmat voivat johtua melusta.

Jokainen yksilö on erilainen ja äänen kokeminen häiritsevänä on subjektiivista. Meluherkät ihmiset tottuvat meluun hitaammin, reagoivat siihen voimakkaammin ja aistivat melun painostavampana kuin ei-meluherkät. Tutkimuksissa meluherkkien osuus väestöstä on ollut 25–43 prosenttia. Suomalaisen tutkimuksen mukaan osuus on noin 38 prosenttia.

– Meluun vaikuttaa moni asia, kuten maasto, sää, tuulen suunta, vuodenaika sekä tietenkin satunnaiset tekijät, kuten ihminen tai varis, toteaa Uudenmaan ympäristöviraston suunnittelija Larri Liikonen Minna Lindgrenin artikkelissa maaliskuun Helsingin Sanomien kuukausiliitteessä.

35 desibeliä on hiljaisuuden raja. Ainakin miljoona suomalaista asuu alueilla, joilla on päivällä jatkuvasti yli 55 dB:n melutaso. Maailmanterveysjärjestö WHO:n mukaan yöllä pitäisi voida pitää ikkunaa raollaan ja nukkua 45 desibelissä.

Melu on ei-toivottua ääntä. Perusteellisemman määritelmän mukaan melu on tietyn yksilön ja ympäristön kannalta epämielekäs ja häiritsevä ääni, joka rasittaa tai vahingoittaa elimistöä fyysisesti tai psyykkisesti.
Melu on yksi yleisimpiä elinympäristön laatua heikentäviä tekijöitä. Meluhaitat ovat seurausta väestönkasvusta, kaupungistumisesta, teollistumisesta, teknisestä kehityksestä sekä lisääntyneestä liikenteestä.
Vapaa toimittaja filosofian maisteri Minna Lindgren, joka on työskennellyt vuodesta 1986 Yleisradiossa toimittajana, toimituspäällikkönä, tuottajana ja ohjelmistopäällikkönä, löysi keskeltä Helsinkiä sisäpihan, jonka melutaso oli 31 dB.

– Näin hiljaista ei ole edes Pohjois-Suomessa, hän toteaa.


Ulpu Sillanpää

Lähteet: HS Kuukausiliite 3/2010, www.ymparisto.fi.