Maglev-junalla olisit jo perillä

Miltä kuulostaisi matkustaa maateitse Turusta Helsinkiin alle puolessa tunnissa? Tai Varsovaan alta kahden tunnin, ja vieläpä ekologisesti? Idea on yksinkertainen. Pannaan juna putkeen, korvataan raiteet magneeteilla ja pumpataan pois osa ilmasta. Silloin Maglev-teknologian junat pääsevät oikeuksiinsa.

Ekologisuus on tänä päivänä valttia ja Maglev-juna edustaa juuri tätä suuntausta. Energiankulutus putoaa kitkan puuttuessa ja ilmanvastuksen pudotessa vauhti voi nousta jopa 8000 km/h. Kun putki kaivetaan maan alle, ei tarvita tonttimaata eikä tarvitse huolehtia meluongelmista. Aurinko- tai tuulivoimaloissa valmistettua energiaa käyttämällä saadaan täysin hiilidioksidipäästötön, tehokas kuljetusmuoto.

Rautateiden uusi aikakausi

Pitkään jatkunut öljyn hinnannousu ja kasvava huoli ympäristön tilasta sekä ilmastonmuutoksesta on antanut uudet aseet rautateiden uudelle aikakaudelle. Lentokenttien ja moottoriteiden ruuhkautuessa ollaan nykyään haluttomampia raivaamaan maata auto- ja lentoliikenteelle. Kun päästöille ollaan asettamassa hinta, on monen yrityksen ja tutkimuslaitoksen päät kääntyneet jälleen junien suuntaan. Monien päättäjien mielessä on nostaa junaliikenne jälleen kamppailemaan auto- ja lentoliikenteen kanssa. Mahtipontisimmat suunnitelmat ovat rakentamassa junayhteyttä Lontoon ja New Yorkin välille, Atlantin alikulkevan tunnelin kautta.

Maltillisemmat, jo lähitulevaisuudessa toteutettavat, suunnitelmat ovat yhdistämässä Euroopan sisäisen luotijunaverkoston. Tällöin päästäisiin yli 500 km/h vauhdilla aluksi suurimmista kaupungeista toiseen. Myöhemmin rautatieverkosto kattaisi huomattavasti laajemman kaupunkien kirjon. Lisäksi moni valtio on alkanut suunnitella valtion sisäisiä suurnopeusjunaverkostoja, jotka kattaisivat valtion sisällä kaikki kannattavat liikennevälit. Suomessa tällaisiksi on laskettu Pendolinoille yli 30 000 asukkaan kaupungit sekä 100 - 150 kilometrin asemavälit.

Magneetin vetovoimalla ilmaan

Yksi varteenotettavimmista junavaihtoehdoista on Maglev (Magnetic Levitation Transport) junat, jotka leijuvat eli levitoivat magneettikentässä. Jo kauan sitten on oivallettu, että tarpeeksi vahva magneetti saa junankin leijumaan. Teknologiaa on kahdenlaista, EMS (electromagnetic suspension) nostaa junan raiteen alapuolisella magneetin vetovoimalla ilmaan ja EDS (electrodynamic suspension) käyttää hyödykseen kahden samannapaisen magneetin hylkivää voimaa. Etuna on kitkan puuttuminen, joka mahdollistaa nykyisiä ajoneuvoja suuremman nopeuden sekä ekologisemman vaihtoehdon nykyliikenteelle.

Juna käyttäisi kilometriä ja henkeä kohti 35 wattituntia, kun esimerkiksi henkilöauto vaatii 465 wattituntia, eikä aiheuttaisi lainkaan CO2-päästöjä. Tekniikka ei kuitenkaan taloudellisista syistä ole toistaiseksi levinnyt kovin laajalle, koska kaikki uudet junat eivät kykene käyttämään perinteisiä raiteita, vaan vaativat kokonaan uudenlaisen infrastruktuurin.

Sveitsiläinen Swissmetro-hanke edustaa tätä tulevaa suuntausta. Suunnitelmissa on rakentaa valtion suurimpien kaupunkien välillä, maan alla kulkeva junaverkko, joka perustuu Maglev-tekniikkaan. Siinä juna kulkee kuusi metriä halkaisijaltaan olevassa putkessa ilmanpaineessa, joka vastaa 15 kilometrin korkeutta. Junat kulkisivat putkessa yli 500 kilometrin tuntivauhdilla ja esimerkiksi 90 kilometrin matka Zŭrichista Baseliin taittuisi vartissa. Samanlaisilla välineillä matkaisi siis Turusta Helsinkiin puolessa tunnissa.


Arttu Sivula