Onko ruoho vihreää yrityksissä?

 

Yritykset hehkuttavat ympäristöasioiden puolesta ainakin puheissaan. Miten on toteutuksen puoli, onko kaikki pelkkää retoriikkaa ja viherpesua?

”Ympäristöasiat on huomioitu kaikessa yrityksen toiminnassa. Kierrätys ja lajittelu ovat arkipäivää. Käytämme yrityksessä luonnonvaroja vastuullisesti ja pyrimme vähentämään toimintamme ympäristövaikutuksia.”

Kuulostavatko lauseet tutuilta? Ne on kaikki poimittu yritysten ympäristöraporteista. Yhteistä näille raporteille ovat usein suuret lupaukset. Niiden toteutuminen ei kuitenkaan aina ole itsestäänselvyys.

Yritykset tavoittelevat voittoa

 

Korulauseista huolimatta yritykset haluavat aina maksimoida voittonsa, ja se tapahtuu hankkimalla mahdollisimman paljon asiakkaita. Lisäksi useimpien yrityksien toiminnassa syntyy ympäristövaikutuksia. Miten siis voidaan kasvattaa tuotantoa hankkimalla lisää maksavia asiakkaita ja kuitenkin samalla vähentää ympäristövaikutuksia?

Yritykset ovat huomanneet että monelle ihmiselle riittää kun yritys lupaa vähentää päästöjä tai lajitella 70 prosenttia jätteistään. Tavallinen ihminen ei usein tule ajatelleeksi, että pikaruokaravintola ei ole ympäristöystävällinen valinta, vaikka se kierrättäisi sata prosenttia jätteistään, sillä sen toiminta perustuu kertakäyttökulttuuriin.

Ei myöskään vesilaitos voi mainostaa ympäristöystävällisyyttään, jos se samalla hankkii vetensä tekopohjavetenä, ja vahingoittaa näin sekä harjumaisemia että paikallisten oikeuksia.

Imagon nostatus

Yrityksiltä ilmestyy lukuisia erilaisia raportteja, on kestävän kehityksen raportti, ympäristöraportti, yhteiskuntavastuuraportti… Mutta hämätäänkö tavallista ihmistä raporteilla liikaakin?

On toki totta että yritykset varmasti joutuvat tarkkailemaan päästöjään, senhän määrää jo lakikin. Mutta useille yrityksille ympäristöraportin teko voi olla imagokysymys. Lupaamalla yhdeksän hyvää ja kymmenen kaunista, yritys voi vakuuttaa ihmisille että juuri se on etunenässä taistelemassa ympäristön puolesta.

On kuitenkin hyvä muistaa, että raportti on lähes aina laadittu firman sisällä firman palkkaaman konsultin toimesta, ja sen tarkoitus on tuoda yritys esiin hyvässä valossa. Vai oletko ikinä nähnyt raporttia, joka kertoisi yrityksen olevan maailman pahimpia saastuttajia – ja vielä ylpeä siitä.

Kriittisyys paikallaan

Kansainvälistyminen ja yritysten laajentuminen on saanut aikaan sen että nykyisin ympäristövastuusta on siirrytty yhteiskuntavastuuseen, joka laskee mukaan myös ihmisten oikeudet. Tämä tuo mukaan toimintaan useita uusia aihealueita, joita yritysten on mietittävä.

Veden ja sähkön käytön ja jätehuollon lisäksi on nyt otettava huomioon myös ulkomaalaisten alihankintatehtaiden työntekijöiden olot ja yrityksen toiminnan vaikutukset paikallisten ihmisten elämään. Tämä mutkistaa asioita ja teettää yrityksille rutkasti lisää töitä kestävän kehityksen asioiden parissa.

Ympäristö- ja yhteiskuntavastuu raportteihin kannattaa suhtautua sopivassa määrin kriittisesti. On syytä vertailla raportista saamaansa kuvaa omiin mielikuviinsa sekä puolueettomien lähteiden arvioihin. Mitä suurempi yritys on ja mitä useammassa maassa se toimii, sitä enemmän on erilaisia ympäristöjä ja kulttuureja, joihin yrityksen toiminta kytkeytyy, ja sitä vaikeampi yrityksen on toimia kaikkialla reilun tuotannon ja kaupan periaatteilla.

Mihin kuluttaja voi enää luottaa?

Mikä sitten kertoo asiaan vihkiytymättömälle, mikä on ympäristön kannalta paras valinta? Usein pelkkä maalaisjärki. Mitä tahansa kauppaa tehdessä, olipa kyse sitten sähkösopimuksesta tai kahvipaketista, kannattaa pitää mielessään muutama perusasia.

Suosi kotimaista, kestävää, korjattavaa ja mahdollisimman vähän pakattua. Jos tarjolla on ympäristöystävällinen vaihtoehto, valitse se. Ja ennen kaikkea, mieti tarvitseeko yleensä ostaa ollenkaan. Mieti miten päiväsi alkaisi ilman mekaanista maidonvaahdottajaa tai munankeitintä. Tarjolla on paljon, mutta vain murto-osa on sellaista mitä tarvitsemme.

Kuluttajan luotettavimpia apuvälineitä oman järjen lisäksi ovat ympäristömerkit. Joutsenmerkki, luomumerkki ja reilunkaupan merkki kertovat puolueettomasti, että tuote on ympäristöystävällisempi kuin muut saman luokan tuotteet. Merkin saadakseen yrityksen on täytettävä tiukat kriteerit. Perehtymällä valinnan mahdollisuuksiin löytää kuluttajakin usein omatunnolleen sopivimman vihreän vaihtoehdon ja pelastaa näin, jos ei nyt aivan maailmaa, niin ainakin oman päivänsä.

22.1.2004 Reetta Salminen

 

Lisätietoa internetissä:
Joutsenmerkki