Pajukerput puhdistavat Kemin suotovedet
Jo vuodesta 1996 Kemin Holstinharjun kaatopaikan valumavedet ovat puhdistuneet omintakeisella tyylillä. Kaupungin rakennusmestari Kyösti Kentän kehittelemällä pajukerppupuhdistamolla valumavedet puhdistetaan biologiseen hapettumiseen perustuvalla menetelmällä. Valumavesien ammoniumtypen, fosforin ja bakteeripitoisuuksien on todettu vähentyvän merkittävästi.
Pajukerppupuhdistamo sai alkunsa Kyösti Kentän luettua saksalaisesta kylpylästä, jossa vesi puhdistettiin hapettamalla. Tiukentuvien kaatopaikkamääräysten ja ympäristöluvissa suotovesille vaadittavan puhdistusmenetelmän vuoksi, Kenttä alkoi kehitellä keksintöään perheensä ja työnantajansa tietämättä. Vuonna 1996 pajukerppupuhdistamo oli valmis käyttöön.
Sähkötolppia ja pajuja
Pajukerppupuhdistamon toiminta perustuu lammikkopuhdistukseen, jossa vettä hapetetaan haihtumisen ja mikrobien kasvun edistämiseksi. Mikrobien avulla veden orgaaniset ainekset muutetaan muotoon, jossa ne on mahdollista poistaa esimerkiksi laskeuttamalla.
Pajukerpputorni koostuu käytöstä poistetuista sähkötolpista, joiden väliin on kerätty neljä kerrosta kerpuiksi sidottuja pajunoksia tienvarsivesakkojen raivauksista. Kaatopaikan ympärysojiin kertyvät vedet johdetaan salaojaputkiston ja vesijohtoputkien avulla pumppukaivoon ja tornin päälle. Tornissa vesi suihkutetaan pajunippujen läpi alas tasausaltaaseen ja uudelleen ylös. Veden kierrättämistä jatketaan halutun puhtaustason saavuttamiseen saakka, minkä jälkeen vedet johdetaan sakokaivojen kautta takaisin luontoon.
Suomen halvin puhdistamo?
– Kemissä puhdistamon rakennuskustannukset olivat noin 33 000 euroa, kun vertailun vuoksi Lahdessa edellisenä vuonna rakennettu puhdistusjärjestelmä maksoi vajaan miljoonan, Kyösti Kenttä muistelee.
– 5000 euron vuosikustannukset koostuivat lähinnä sähkökustannuksista sekä sakanpoistosta ja huoltokustannuksista. Kustannuksia alensi materiaalin edullisuus sekä puhdistamon läheinen sijainti kaatopaikkaan nähden, jolloin veden johtamiskustannukset jäivät pois. Kemissä puhdistamon käyttöaika oli pakkasten vuoksi aluksi vajaa puoli vuotta, mutta käyttöaikaa saatiin pari kuukautta lisää lämmittimen ja aukaistavien seinien lisäämisen avulla. Etelässä puhdistamo voisi lisäyksien avulla toimia ympärivuotisena, Kenttä toteaa.
Puhdistusteho todistettu
Kaksitoistametrisen pajukerpputornin läpi kulkee noin 30 000 kuutiota puhdistettua vettä puolessa vuodessa luontoon, 150 kuutiota vuorokaudessa. Lapin Vesitutkimus Oy:n mukaan valumavedet todella puhdistuvat, vieläpä tehokkaasti. Tulosten mukaan vesien ammoniumtyppipitoisuus laski 89 prosenttia, kokonaisfosfori 41 prosenttia ja bakteerikanta lähes 100 prosenttia.
Valmistuttuaan pajukerppupuhdistamo ja keksijä ovat saaneet tunnustusta työstään. Pajukerppupuhdistamo voitti vuonna 1997 kuntatekniikan yhdistyksen vuoden kuntatekniikan kunniamaininnan ja puhdistamon toiminta esiteltiin valmistuttuaan myös tv-uutisissa. Sittemmin Kenttä on päivätyönsä ohessa konsultoinut vastaavanlaisen laitoksen Ulvilaan ja Vaasaan. Kemin Holstinharju lopettaa toimintansa valtakunnallisen kaatopaikkojen karsimisen myötä, mutta pajukerppupuhdistamo jatkaa toimintaansa ainakin vielä toistaiseksi.
Jonna Kenttä



